Virvoitusjuoma

Cola2.jpg Virvoitusjuoma on yleinen nimitys sellaisille juomille, jotka eivät sisällä alkoholia, ja jotka nautitaan kylminä; kahvia ei virvoittavasta vaikutuksestaan huolimatta lasketa virvoitusjuomaksi. Yleensä virvoitusjuomat sisältävät hiilidioksidia. Hiilidioksidi on kehittänyt juomapulloon sisälle paineen. Kun pullon sisällä oleva paine avattaessa laskee, virvoitusjuomassa oleva hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Tällöin juoma poreilee eli kuplii.

Virvoitusjuomia ovat kolajuomat, kotikalja, sima, tonikki, urheilujuoma, alkoholiton viini ja muut virvoitusjuomat. Limonadeja ovat maun mukaan mm. appelsiini-, päärynä- ja ananaslimonadeja. Tunnettuja appelsiinilimonadeja ovat Jaffa, Coca-Colan alun perin Saksaa varten markkinoille tuotu Fanta jne. Muita tunnettuja virvoitusjuomia ovat esimerkiksi Sprite, 7 up, Pommac, Jaffa, Coca-Cola ja Pepsi Cola.

Myös niin sanottuja energiajuomia, joissa on erityisen paljon kofeiinia ja muita piristäviä ainesosia sanotaan toisinaan virvoitusjuomiksi. Tunnettuja energiajuomia ovat Red Bull ja Battery.

Virvoitusjuomia myydään yleensä tölkeissä tai pulloissa, baareissa myös laseittain niin että baaritiskillä yhdistetään vesi, makusiirappi ja hiilihappo. Amerikkalaiset juovat virvoitusjuomansa usein jäiden kanssa, ja tapa on levinnyt amerikkalaistyylisiin hampurilaispaikkoihin. Hartwall limonadi omena.jpg omena- limonadi]] Suomalaiset juovat vuodessa hiilihapollisia virvoitusjuomia keskimäärin 59.5 litraa, norjalaiset 116.1 ja espanjalaiset 96.2 litraa. Kevytjuomien kulutus lisääntyy; jo 40 % naisista ja 25 % miehistä valitsee mieluummin kevyen kuin sokerimakeutetun virvoitusjuoman. Aspartaamiin liittyvät kohut ja sorbitolin aiheuttamat mahavaivat ovat aina välillä rajoittaneet kevytjuomien kysyntää. Myös sokerittomat virvoitusjuomat ovat haitallisia hampaille happamuutensa tai emäksisyytensä takia.

Nimityksestä "virvoitusjuoma" huolimatta juomat sammuttavat janoa vähemmän kuin tavallinen hanavesi niissä olevan suuren sokeri- ja hiilihappomäärän takia. Sana "virvoitusjuoma" on monien mielestä töksähtävän kuuloinen arkipuhekielessä ja ihmiset kutsuvat näitä juomia erilaisilla "limonadi" -sanan johdannaisilla (esimerkiksi limu, limsa, limppari).

Historia

Virvoitusjuomien myynnin voidaan katsoa alkaneen Suomessa 1865, kun August Ludvig Hartwall perusti Helsinkiin kivennäisvesikioskeja, joissa myytiin myös makeisiin mehuihin sekoitettua mineraalivettä (sekä viinaan sekoitettua kossuvissyn esiastetta). Kesä 1865 oli kuuma, ja kaivovesien laatu Helsingissä oli huono, joten juomat tekivät kauppansa. Suomen ensimmäisiä pullotettuja virvoitusjuomia olivat Omenapore ja Sitruunasooda. Virallisesti Coca-Cola tuli Suomeen Helsingin Olympialaisiin vuonna 1952, tosin Helsingin Stockmannilta Coca-Colaa oli saatavilla jo 1930-luvulla.

Virvoitusjuomat yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvulla, ja pysyivät juhlajuomina 1970-luvulle asti.

Linkkejä ja lähteitä

http://www.koff.fi/pdf/OY304.pdf
http://www.olvi.fi
Kansainvälinen virvoitusjuomien tutkimuslaitos (englanniksi)

Virvoitusjuomat

Gourt Home::Gourt :: Virvoitusjuoma

Historia

Linkkejä ja lähteitä