Vero

Related Topics:
Veronica_Guerin :: Veronicas,_The :: Veronica_Mars :: Veronica's_Closet :: Verona :: Verona_Sands :: veronica.org :: Vero_Beach :: Veronica

Verotus on yhteisnimitys kaikille niille toimille, joita verojen määräämisessä, maksuunpanossa, kantamisessa, oikaisemisessa, perinnässä ja verovalvonnassa tarvitaan.

Vero on valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön (evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, kansaneläkelaitos, metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus) perimä pakollinen suoritus. Muut julkisyhteisöt voivat kantaa veroja vain jäseniltään, kun taas valtion tai kunnan veronkanto-oikeus ulottuu kaikkiin sen alueella asuviin asukkaisiin ja tapahtuvaan liiketoimintaan. Vero maksetaan nykyisin vain rahana ja sen perimiseen saa oikeutuksen jonkin lain perusteella.

Veron saaja ei suorita maksajalle siitä välitöntä vastiketta, vaan veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa. Verot eroavat maksuista siinä, että maksu on korvausta jonkin edun käyttämisestä. Veron ja maksun välinen raja ei aina kuitenkaan ole selvä. Veroja ovat ne joita laissa veroiksi kutsutaan, mutta veroiksi luetaan myös esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Verotuksen toimittaminen on verohallinnon tehtävänä. Tullitoimenpiteistä sekä valmisteverotuksen toimittamisesta ja valvonnasta huolehtii tullilaitos. Vuodelta 2000 toimitetusta verotuksesta lähtien joidenkin erikseen nimettyjen verovelvollisten verotuksen on suorittanut Konserniverokeskus. Koiraveron maksuunpanosta huolehtii kunnanhallitus tai kunnan johtosäännössä määrätty viranhaltija.

Tavoitteet

Julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen eli verojen fiskaalinen tavoite on verotuksessa tärkeintä. Lisäksi veroja voidaa arvioida niiden oikeudenmukaisuuden, hyötymisperiaatteen ja maksukykyisyysperiaatteen mukaan.^*.

Veroilla voidaan vaikuttaa myös sosiaalipoliittisesti, esimerkiksi tulonsiirtoina kotitalouksille (lapsilisä). Progressiivisella ansiotulojen verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja. Veroilla voidaan vaikuttaa taloudelliseen toimintaan joko suhdanteiden tai muiden syiden takia (avustukset yrityksille ja maataloudelle). Niillä voi olla aluepoliittisia tavoitteita tai tarkoitus ohjata ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan terveyden (tupakkavero) tai ympäristön (ympäristövero) vuoksi.

Verot voivat yrittää ehkäistä jotakin toimintaa (investointivero) tai ne voivat kannustaa johonkin toimintaan (vähennykset, veronhuojennus). Ne ovat hienovaraisempi yhteiskunnan ohjauskeino kuin suorat käskyt tai kiellot. Erilaisten tavoitteiden tarkka kohdistaminen haluttuun ryhmään, ja vain siihen, tekee verolait kuitenkin helposti kovin monimutkaisiksi.

Verolait

Perustuslain mukaan valtion ja kuntien veroista säädetään aina lailla. Verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteiden tulee yksiselitteisesti ilmetä laista, ettei hallinnollisilla määräyksillä voida tehdä tärkeitä ratkaisuja lakia käytäntöön sovellettaessa. Lisäksi laissa on oltava säännökset muutoksenhausta verotuspäätökseen, jotta verovelvollisen oikeusturva toteutuisi.

Nykyinen perustuslaki kumosi vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan vuotta pidemmältä ajalta kannettava uusi tai lisätty vero tuli hyväksytyksi, jos sitä kannatti kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Siksi verolait säädettiin yleensä yhtä kalenterivuotta koskevina, koska siihen riitti äänten enemmistö. Nykyisin verolait tulevat hyväksytyiksi muiden lakien tapaan annettujen äänten enemmistöllä.

Verot ulkomailla

Verojen määrä vaihtelee eri valtioissa riippuen julkisten palvelujen määrästä ja julkisen sektorin toimintojen tehokkuudesta. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa verotus on suhteellisesti korkea, koska yhteiskunta rahoittaa hyvin monia asioita (mm. sosiaaliturvan, julkisen terveydenhuollon, koulutuksen, julkisen liikenteen jne.) ja tähän tarvitaan rahaa. Veroparatiisi on paikka, jossa verotus on vähäistä. Nämä ovat usein saaria (Jersey, Guernsey, Bermuda, Cayman jne.) tai kaupunkivaltioita, esim. Monaco, Liechtenstein, Singapore, Hongkong ja Andorra.

Verorikokset

Jotkut ihmiset ja yritykset jättävät verot osittain maksamatta. Tällaisia laittomia verottomia markkinoita kutsutaan harmaaksi taloudeksi ja tällainen työ on ns. pimeää työtä. Myös talkootyötä ja "ystävänpalveluksia" voidaan pitää harmaana taloutena, vaikka toiminta onkin periaatteessa laillista.

Tullirikoksia kutsutaan nimellä salakuljetukseksi. Rikosoikeudellinen nimitys on sekä vero- että tullirikoksille on veropetos, josta tuomitaan sakkoa tai vankeutta.

Kokonaisveroaste

Verojen kaltaisia ovat erilaiset laajasti käytetyt veroluonteiset maksut, joita ei aina lueta veroiksi, joten ne eivät välttämättä ole mukana laskennallisessa kokonaisveroasteessa. Joissakin maissa esim. pakolliset lakisääteiset eläkemaksut eivät kuulu tilastolliseen kokonaisveroasteeseen, vaikka Suomessa ne on laskettu siihen mukaan. Tämä hankaloittaa verotuksen tilastollista vertailua eri maiden välillä.

Suomessa kokonaisveroaste on valtiovarainministeriön mukaan 44 % vuonna 2004. Tämä on maailman kolmanneksi korkein kokonaisveroaste. Kireämpää verotus on vain Ruotsissa ja Tanskassa.

Kunnallinen tuloveroprosentti

Veroäyri, nyk. kunnallinen tuloveroprosentti, on kunnallisveron veroyksikkö. Nimitys muuttui vuonna 1997.

Katso myös

Verokiila

Talouspolitiikka | Verotus