Gourt Home::Gourt :: Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, Euroopan suurin kansa.
Venäläisten alueellinen jakautuminen
Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa), mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa.
| Venäjä | 115 889 107 |
| Ukraina | 8 200 000 |
| Kazakstan | 4 194 000 |
| Valko-Venäjä | 1 200 000 |
| Latvia | 676 000 |
| Uzbekistan | 619 000 |
| Kirgisia | 485 000 |
| Saksa | 360 000 |
| Yhdysvallat | 338 000 |
| Viro | 330 000 |
| Liettua | 278 000 |
| Moldova | 198 000 |
| Azerbaidžan | 164 000 |
| Turkmenistan | 142 000 |
| Tadžikistan | 137 000 |
| Brasilia | 122 000 |
| Ranska | 115 000 |
Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.
Uskonto
Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Johtuen Neuvostoliiton uskontoihin kohdistamasta sortopolitiikasta, ei kovin moni venäläinen kuitenkaan varsinaisesti kuulu kirkkoon.
Alkuperä
''Katso myös: Venäläisten alkuperä
Nykyiset venäläiset (isovenäläiset) ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia - [4. 600-luvulta alkaen slaavilaiset väestöt saapuivat vanhalle suomalais-ugrilaisten alueelle, joita ovat mm. Ylä-Volgan, Dneprin, Väinän ja Niemenin vesistöalueet.
Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta alkoivat erottua nykyiset venäläiset (isovenäläiset), valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset).
Myöhemmin venäläiset ovat levittäytyneet yhä itään, ja etenkin 1800-luvulta lähtien laajamittaisemmin myös Siperiaan, jossa ovat enemmistökansallisuutena. Venäläisen laajentumisen tunnusomaisena piirteenä on alueiden alkuperäiskansojen sulautuminen venäläiseen väestöön, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä pienten kansallisuuksien kadotessa venäläisen elämäntavan ja kulttuurin puristuksessa. Tämän seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.
Lähteet
1. Heikki Kirkinen 2004: Venäjän historia.
2. Jouko Vahtola 2003: Suomen historia.
3. Hans-Peter Schulz et al.: artikkeli Muinaistutkija-lehden numerossa 4/1998.
4. L. Cavalli-Sforza & Menozzi, Piazza 1994: The history of geography of human genes
Euroopan Venäjän etniset ryhmät | Aasian Venäjän etniset ryhmät | Kazakstanin etniset ryhmät | Valko-Venäjän etniset ryhmät | Moldovan etniset ryhmät | Ukrainan etniset ryhmät | Liettuan etniset ryhmät | Latvian etniset ryhmät | Viron etniset ryhmät | Armenian etniset ryhmät | Azerbaidžanin etniset ryhmät | Tadžikistanin etniset ryhmät | Kirgisian etniset ryhmät | Turkmenistanin etniset ryhmät | Slaavit
Вырăссем | Russen | Venelased | Russians | Etnia rusa | Rusoj | Russes | 러시아인 | Уырыссаг адæм | რუსები | Russi | Rusai | Russen (volk) | ロシア人 | Russarar | Rosjanie | Russos | Ruşi | Русские | Rusi | Руси | Ryssar | Urıs xalqı | Росіяни | 俄罗斯族
"Venäläiset"