Uskonto

Religious symbols.png Uskonto on usein ymmärretty joukoksi käsityksiä, jotka koskevat jotakin oliota (todellista tai kuviteltua), henkilöä (todellista tai kuviteltua) tai todellisuuskäsitystä, jonka katsotaan olevan yliluonnollinen, pyhä tai jumalallinen sekä näihin käsityksiin liittyviä moraalisääntöjä, arvoja, yhteiskunnallisia laitoksia ja rituaaleja. Joskus sanaa uskonto käytetään samassa merkityksessä kuin usko.

Sanaa uskonto käytetään myös suppeammassa merkityksessä viittaamaan järjestäytyneeseen uskontoon, eli ihmisten järjestäytynyttä ryhmää, joka tukee jonkin uskonnon harjoitusta.

Länsimainen uskonnollisuus kirkon kautta on usein muodollista ja rajoittuu useimpien osalta kirkon tarjoamiin rituaaleihin: ristiäisiin, rippikouluun, häihin, hautajaisiin ja mahdollisesti joulukirkossa käymiseen. Aktiivisten uskonnonharjoittajien osuus Suomessa on vain pieni osa kirkkoon kuuluvista, esimerkiksi Yhdysvalloissa määrä on huomattavasti suurempi kulttuurisyistä johtuen. Kirkossakävijöistä enemmistön muodostavat vanhukset ja naiset. Kirkkoonkuuluminen ja uskominen eivät Euroopassa ole kovinkaan usein vahvasti sidoksissa toisiinsa, sillä hyvin moni ateisti tai agnostikko kuuluu edelleen kirkkoon, ja toisaalta jotkut uskovaiset eivät arvosta kirkkoa sen nykytilassa. Uskonnollisuutta voidaan luonnehtia "maltilliseksi" tai fundamentalistiseksi. Uskonto voi olla eri tavoilla sidoksissa politiikkaan, mutta yleinen on myös kanta, jonka mukaan uskonto ja politiikka pitäisi selvästi erottaa toisistaan.

Maailman 10 suurinta uskontoa tai uskontoryhmää

Dome of the rock distance.jpg on pyhä kaupunki juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille]]

Kristinusko 2,1 miljardia
Islam 1,3 miljardia
Hindulaisuus 900 miljoonaa
Kiinan perinteiset uskonnot 394 miljoonaa
Buddhalaisuus noin 376 miljoonaa
Shamanismi, alkuasukasuskonnot 300 miljoonaa
Afrikan perinteiset uskonnot 100 miljoonaa
Sikhiläisyys noin 23 miljoonaa
Juutalaisuus noin 13-15 miljoonaa
Baha'i noin 7 miljoonaa

Ei-uskonnollisuus, ateismi tai agnostismi noin 1,1 miljardia http://www.adherents.com/Religions_By_Adherents.html

Suomen suurimmat uskonnot

Suomen suurimpien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät on esitetty seuraavassa. Suluissa on suhteellinen kehityssuunta viimeisen 10 vuoden ajalta, joka on lähes sama kuin viimeisen 50 vuoden kehityssuunta. Vuosi 2004 oli ensimmäinen jolloin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä väheni (Tilastokeskus, Martikainen). Vuonna 2005 eroaminen kasvoi edellisvuodesta 22% ja evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi eniten ihmisiä vuoden 1992 jälkeen Eroakirkosta.fi: Tiedote 21.2.2006 ^*.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko 83,1 % 4 366 255 henkeä (2005, laskussa)
Uskontokuntiin kuulumattomia 14,5 % noin 750 000 (nousussa)
Suomen ortodoksinen kirkko 1,2 % noin 60 000 (nousussa)
Muihin uskontokuntiin kuuluvia 1,2 % noin 57 000 (nousussa)
1. Jehovan todistajat noin 19000
2. Suomen Vapaakirkko 13000
3. Islam 8000, useita erillisiä seurakuntia (arvio, nousussa)
4. Katolinen kirkko Suomessa 7000
5. Suomen Adventtikirkko 4000
6. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko eli mormonit 3000

Usein on jätetty tilastoimatta, että helluntailaisia Suomessa on 45200. Heistä osa on äskettäin rekisteröitynyt Suomen helluntaikirkkoon ja osa pysyy rekisteröitymättöminä. Seurakuntia on 235. (Ristin Voitto -lehti 26.1.2005)

Uskontokuntiin kuulumattomista kaikkiaan 22 %, yli 100 000 henkilöä, sanoo uskovansa Kristukseen.

Tarkempia tietoja Suomen uskonnoista sekä kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä: ^*

Herätysliikkeet Suomessa

Varsinaisten kirkkojen lisäksi Suomessa toimii useita kristillisiä herätysliikkeitä, joista huomattavimpina vaikuttavat lestadiolaisuus monine haaroineen, evankelisuus, herännäisyys eli körttiläisyys, rukoilevaisuus sekä viides herätysliike eli ns. viidesläisyys, joka oikeastaan on yläkäsite joukolle samanhenkisiä, 1900-luvulla syntyneitä herätysliikkeitä. Herätysliikkeet syntyivät 1800-luvulla (paitsi viidesläisyys) ajamaan kirkollisia uudistuksia, kuitenkaan irrottautumatta omiksi kirkoikseen.

Ominaista herätysliikkeille ovat omat hengelliset tapahtumat kuten raamattupiirit, kesäisin suuret herätysjuhlat ja niin edelleen. Myös voimakas yhteisöllisyys on usein tunnusomaista herätysliikkeille.

Ks. myös Luther-säätiö, Paavalin synodi

Uskontojen synty ja funktio

Pääartikkeli: Uskontojen synty

Tavat lähestyä uskontojen syntyä ja funktiota voidaan näkökulman mukaan jaotella karkeasti kolmeen luokkaan:

Uskontoja todellisuuspohjaa vailla olevina ihmisen keksintöinä tarkastelevat mallit
- Funktionaalinen selitys uskontojen synnystä kertoo, mitä tarkoituksia palvelemaan uskonnot ovat alun perin syntyneet. Aikaisemmin uskonnot ovat nimenomaan syntyneet tarpeista selittää maailman syntyä ja toimintaa sekä luonnonlakeja, ja ihmiset kokevat edelleen saavansa uskonnoilta vastauksia keskeisiin maailmaa koskeviin kysymyksiin, kuten kysymyksiin kuolemanjälkeisestä elämästä. Myös uskontojen roolia moraalin ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä, esimerkiksi helvetinpelon ja heikompien auttamisen muodossa, pidetään tärkeänä.
Uskontoja progressiivisesti tosina tarkastelevat mallit
- Baha'i ja jotkut islamin suuntaukset opettavat, että useat uskonnot ovat olleet tosia mutta tiedoltaan vajaita ja että heidän uskontonsa on viimeinen, täydellinen uskonto.
- Monet muut synkretistiset uskonnot
Tiettyä uskontoa absoluuttisesti totena tarkastelevat mallit
- Kaikkia muita uskontoja pidetään väärinä, yleensä joko Saatanan tai jonkin muun yli-inhimillisen olennon yrityksenä johtaa ihmiskunta harhaan tai ihmismielen epätoivoisena tuotoksena.

Monet pitävät uskontoja nykyisin paljon vähemmän kokonaisvaltaisina paketteina kuin aikaisemmin, huomauttaen useimpien pitävän luonnontieteiden selitystä todellisuudesta luotettavampana.

Eräitä uskontoja

Prambanam.JPGssa sijaitseva Shivan temppeli]]

bahá'í
buddhalaisuus
hindulaisuus
islam
- sunnilaisuus
- šiialaisuus
juutalaisuus
- ortodoksijuutalaisuus
- reformijuutalaisuus
kristinusko
- katolisuus
- koptilaisuus
- ortodoksisuus
- idän kristilliset kirkot
- rastafarilaisuus
- protestantismi
  - luterilaisuus
  - anglikaanisuus eli episkopaalisuus
  - kalvinismi eli reformoitu kristinusko
  - presbyterianismi
  - metodismi
  - baptismi
  - helluntailaisuus
- kolminaisuuden kieltävät suuntaukset
  - mormonismi
  - Jehovan todistajat
kungfutselaisuus eli konfutselaisuus
manikealaisuus
New Age
satanismi
šintolaisuus
taolaisuus
zarathustralaisuus
antiikin uskonnot
Pakanalliset ja uuspakanalliset uskonnot

Muita uskonnollisia ja uskonnottomia todellisuuskäsityksiä ja elämänkäsityksiä

Parodioita

Uskontoja ollaan myös parodioitu. Eräs parodia on Näkymätön vaaleanpunainen yksisarvinen, joka on samaan aikaan sekä näkymätön, että vaaleanpunainen. Tällöin jumalattaren olemassaoloa tai vaaleanpunaisuutta on mahdoton todistaa vääräksi.

Toinen parodia on Lentävä spagettihirviö, joka parodioi pääasiassa uskonnollisia luomiskertomuksia.

Katso myös

Aiheesta muualla

Adherents.com Uskontojen levinneisyys maailmassa, englanniksi.
Religious tolerance
The Complexity of Religion and the Definition of “Religion” in International Law Harvard Human Rights Journal (2003)
Tilastokeskus: Suomi Lukuina: Väestö
Martikainen, Tuomas 1997-2002: Uskonnot Suomessa: Tilastoja
Seppänen, Juha: Maailmanuskontojen levinneisyysalueet, kartta.

Lähteet