Uni

Related Topics:
Universiades :: Unity :: Unicycling :: Unify :: Unions :: Union_Busting :: Unix_Systems :: Unico :: UNIVAC :: Unije

SickGirlInPyjamas.jpg Uni on omakohtainen subjektiivinen nukkumisen aikana tapahtuva elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, kuvitteellisia kuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unien näkemisen oletetaan olevan miljoonia vuosia sitten kehittynyt biologinen ominaisuus, koska niin monet eläinlajit mukaan lukien ihminen näkevät unia. Unien näkemisen tehtävää eläimillä eikä ihmisellä tiedetä varmasti.

Unityypit

Unennäkeminen on yhteydessä vilkeuneen eli REM-uneen, jonka aikana suurin osa unista nähdään. Vilkeunen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia. Vilkeuni on saanut nimensä vilkkaista silmien liikkeistä (Rapid Eye Movement), joita havaitaan tämän univaiheen aikana. Vartalolihakset ovat sen sijaan halvaantuneita. Sydämen syke voi tässä univaiheessa vaihdella suuresti, samoin hengitys. Elimistö toimii lähes kuin olisi valvetilassa.

Ortounen aikana esiintyvät unet ovat loogisempia ja arkisempia. Univaihetta sanotaan myös non-REM-uneksi erotukseksi toisesta unityypistä. Ortouni jaetaan eri syvyyksiin. Ortouni on rauhallista, ja se sijoittuu pääasiassa alkuyön tunteihin.

Nukkumisvaikeudet

Nukkuminen on tärkeä osa ihmisen vuorokausirytmiä. Vietämmehän kolmasosan vuorokaudesta nukkuen. Siksi häiriöt siinä ovat joskus hyvinkin hankalia. Unen määrä vaihtelee ihmisillä ja samallakin ihmisellä eri aikoina. Jännittävät tilanteet estävät nukahtamista ja jännityksen lauettua saattaa uni maistua hyvinkin pitkään. Häiriöt liittyvät usein nukahtamisvaikeuteen tai liian aikaiseen heräämiseen. Tärkeää on selvittää kokonaistilanne, yleissairaudet, lääkitykset, unen määrä ja laatu sekä nukkumaanmenoon liittyvät rutiinit ja unenaikaiset häiriötekijät. Näihin vaikuttamalla löytyy usein apu ongelmaan. Lääkkeitä voidaan käyttää unen tuloa helpottamaan ja unta pidentämään, mutta niiden käyttöä suositellaan vain tilapäiseksi. Lihasjännityksillä on oma osuutensa huonoon nukkumiseen. Hyviä tuloksia unen laadun parantamisessa on saatu esimerkiksi joogalla.

Eläinten unet

Unia näkevät kaikki tutkitut nisäkkäät ja linnut. Muiden eläinten unennäkemisestä ei ole juuri tietoa. Monet eläimet, kuten sammakko ja salamanteri, eivät näytä nukkuvan koskaan. Myös monista matelijoista on vaikea sanoa, nukkuvatko ne oikeastaan lainkaan talviunta tai -horrosta lukuun ottamatta. Talviuni on kuitenkin varsin erilainen tila verrattuna ihmisen jokaöiseen nukkumiseen. Nisäkkäistä suuret pedot nukkuvat eniten ilmeisesti siksi, että niiden ei tarvitse nukkuessaan pelätä hyökkääjiä. Monilla eläimillä on vilkeunivaiheita, mutta ei ole varmaa näkevätkö kaikki nämä eläimet unia samalla tavoin kuin ihmiset. Eläin, jolla on nukkumisen aikana eniten vilkeunivaiheita, on vyötiäinen. Nukkuessaan ihmiset ja eläimet eivät kehollaan ja raajoillaan liiku unien mukana, koska aivokuoressa oleva mekanismi estää ruumiin liikkeet unen aikana. Tutkijat ovat kuitenkin oppineet estämään mekanismin toiminnan keinotekoisesti. Näin on voitu selvittää, minkälaisia unia eläimet näkevät. Esimerkiksi kissa näyttäisi uneksivan lähinnä saaliin takaa ajamisesta ja saaliin kanssa leikkimisestä. Tutkimusten mukaan muutamat eläimet näkevät REM-unta pidemmän aikaa kuin ihminen nukkuessaan, esimerkkeinä kissa, koira, siili, opossumi ja aasiannorsu.

Uni mytologiassa

Useissa kulttuureissa unta pidetään sielunvaelluksena. Nukkuessa sielun uskotaan kulkevan toiseen todellisuuteen, ehkäpä henkimaailmaan. Unessa on myös voitu nähdä enteitä tulevasta tai löytää ratkaisuja ongelmiin. Suomalaisessa perinteessä unen on katsottu muun muassa olevan henkiolento, joka vaikuttaa ihmiseen. Unta on pyydetty tulemaan laulamalla runoja. Runossa uni ratsastaa herasilmällä hevolla, laukkipäällä lampaalla ja kysyy ulkoa, ikkunan alta, joko lapsi on valmiina kehdossa. Toisessa runossa unta pyydetään tulemaan uunin päältä ja näppäämään tai ampumaan lasta silmän päälle.

Katso myös

Kirjallisuus

Sigmund Freud: Unien tulkinta (Gummerus, 1999)
Allan Hobson: Unennäöstä. Johdatus unitutkimukseen. (Terra Cognita, 2004)