Ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän. Sitä puhuu noin 2/3 Ukrainan vajaasta 49 miljoonasta asukkaasta sekä ukrainalaiset yhteisöt Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa.
Historia
Johdantoa
Ukrainan kielen varhaisen historian tutkimusta haittasi pitkään itsenäisen Ukrainan valtion puuttuminen ja näkökulma oli vahvasti ulkomaisten tutkijoiden käsitysten värittämä. Erillisen ukrainan kielen olemassaoloa ei 100 vuotta sitten edes yleisesti tunnustettu. Esimerkiksi vuoden
1911 Encyclopædia Britannicassa siihen viitattiin nimellä
Little Russian dialect of the Russian language. Käsitykset siitä, milloin voidaan katsoa erillisen ukrainan kielen olleen olemassa, vaihtelevat. Neuvostotutkijat usein näkivät eriytymisen tapahtuneen vasta
14. ja
16.vuosisatojen välillä kun taas jotkut ukrainalaiset tutkijat asettavat sen aikaisemmaksi, aina
1100-luvulle asti. 1500-luvulla kun
Rutenia (Ukraina ja Valko-Venäjä) liitettiin
Puola-Liettuaan, ukraina ja valkovenäjä olivat jo kehittyneet selvästi omiksi kielikseen.
Muinaishistoria
Ukrainan alueella on oleillut slaaviheimoja 6.vuosisadalta asti. Nykyisen Ukrainan läntisimmät osat ovat slaavien 'alkukodiksi' katsotun alueen eteläpuolella. Seuraavalla vuosisadalla slaaviheimojen vaellukset jakoivat kantaslaavin kolmeen haaraan
itä-,
etelä- ja
länsislaavilaisiin kieliin.
Kiovan suuriruhtinaskunta ja Galitsia-Volynia
Kasaarien aikakaudella liikkui pohjoisesta slaavilaisia heimoja useassa aallossa Ukrainan alueelle, johon oli aikaisemmin asettunut
turkkilaisia,
iranilaisia ja
suomalais-ugrilaisia heimoja.
Varjagien hallitsijan
Olegin valtasi
Kiovan ja perusti
Kiovan suuriruhtinaskunnan. Jotkut tutkijat sijoittavat jo näihin aikoihin erilllisen ukrainan kielen aikaisen vaiheen, toiset puhuvat
varhaisitäslaavista. Venäläiset akateemikot taas kutsuvat näiden aikojen kieltä
vanhaksi venäjäksi, täten linkittäen suuriruhtinaskunnan tietoisesti nykyiseen Venäjän valtioon. Kolmas näkemys esittää, että suuriruhtinaskunnassa kielellistä yhtenäisyyttä ei ollut vaan heimojen kesken selkeitä eroja.
Suuriruhtinaskunnan ajan kielitilanteesta ei ole täydellistä yhteisymmärrystä. Kirjallisuuden kielenä toimi vanha kirkkoslaavi kun taas suurin osa lakidokumenteista on kirjoitettu itäslaavilaisella, ilmeisesti Kiovan murteeseen perustuvalla kielellä. Kuitenkin monista kirjallisista dokumenteista voi nähdä venäjän ja ukrainan kielten lähteneen eri teilleen jo tällöin. Tähän vaikutti mm. kirkkoslaavin leviäminen valtion pohjoisiin osiin samalla kun Puolan kieli levisi ja vaikutti nykyisen Ukrainan valtion alueella.
Murteet
Äänteet
Ukrainan kielessä on kuusi
vokaalia (
а,
е,
и,
і,
о,
у) ja yksi
puolivokaali (
й), jonka esiintyminen yhdessä jonkun edellä mainitun vokaalin kanssa ilmaistaan yhdellä merkillä:
я (ja),
є (je),
ї (ji) tai
ю (ju). Yhdistelmät
jo (йо) ja
jy (йи) kirjoitetaan kahdella kirjaimella. Useimmilla
konsonanteilla on kolme muotoa: Kova, pehmeä eli
palatalisoitunut ja pitkä, esimerkkinä
l,
lj ja
ll. Kirjoituksessa vokaalit voivat muuttaa edeltävän konsonantin kovaksi/pehmeäksi tai päinvastoin. Erityistapauksissa, esimerkiksi sanojen lopuissa, merkki
ь ilmaisee sananloppuisen konsonantin pehmeyden.
Heittomerkillä ilmaistaan konsonantin kovuutta yhteyksissä, missä normaalisti vokaali muuttaisi em. konsonantin pehmeäksi. Pitkät konsonanttiäänteet merkitään yksinkertaisesti kahdella kirjaimella, esim.
кохання (rakkaus),
гілля (oksat) tai
тінню (varjo). Äänteille
dz ja
dž ei ole omaa kirjainta aakkostossa Ne esitetään kahdella kirjaimella (дз ja дж), vaikka ovatkin yksittäisiä äänteitä.
Kirjoitusjärjestelmä
Ukrainan kieli käyttää omaa versiotaan
kyrillisestä kirjaimistosta, kuten monet muutkin
slaavilaiset kielet.
| А | Б | В | Г | Ґ | Д | Е | Є | Ж | З | И
|
| І | Ї | Й | К | Л | М | Н | О | П | Р | С
|
| Т | У | Ф | Х | Ц | Ч | Ш | Щ | Ю | Я | Ь
|
Kielioppi
Ukrainan kielessä
substantiivit,
pronominit ja
numeraalit taipuvat seitsemässä
sijamuodossa. Verbit taipuvat viidessä
aikamuodossa ja kahdessa
aspektissa.
Sanasto
elämä = життя, rakkaus = любов, кохання, omena = яблуко, oopperatalo = оперний театр, tyttö = дівчинa
Esimerkkejä
- Mistä löytäisin hyvän pyöräkorjaamon? = Де тут добра майстерня для ремонту велосипедів?
- Rakastan sinua. = Я тебе кохаю.
Tunnettuja puhujia
Ulkoiset linkit
Itäslaavilaiset kielet | Ukrainan kielet | Venäjän kielet | Moldovan kielet | Dagestanin kielet | Kalmukian kielet | Adygeian kielet | Karatšai-Tšerkessian kielet | Kabardi-Balkarian kielet
Oekraïens | Ūcrægnisc sprǣc | لغة أوكرانية | Bahasa Ukraina | Украински език | Ucraïnès | Украин чěлхи | Ukrajinština | Ukrainsk (sprog) | Ukrainische Sprache | Ukraina keel | Ουκρανική γλώσσα | Ukrainian language | Idioma ucraniano | Ukraina lingvo | Ukrainien | Lingua ucraína | 우크라이나어 | Ukrajinski jezik | Ukrainiana linguo | Lingua ucraina | אוקראינית | უკრაინული ენა | Ukraynek | Lingua Ucrainica | Ukrainiečių kalba | Oekraïens | Ukrán nyelv | Украински јазик | Oekraïens | ウクライナ語 | Ukrainsk språk | Ukrainsk språk | Ukrainsche Spraak | Język ukraiński | Língua ucraniana | Украинский язык | Ukrainagiella | Gjuha Ukrainase | Ukrajinčina | Ukrajinščina | Украјински језик | Ukrainska | Ukraince | Українська мова | 乌克兰语