Tieto

Related Topics:
Tieton

Tietoa on filosofian tietoteorian (epistemologia) perinteisen näkemyksen mukaan tosi, hyvin perusteltu uskomus. Epistemologia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja sitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa.

Suomen kielen sana "tieto" on hyvin monikäsitteinen, esimerkiksi englannin kieleen käännettäessä sitä voi vastata toisistaan eroavat sanat knowledge, information, data ja fact. Tämän artikkelin tarkoitus on kattaa sana "tieto" sanan "informaatio" mielessä. Esimerkiksi datalle on oma artikkeli.

Informaatio ja tasot

Informaasisällöille on usein tapana antaa rakenne, joka näyttää, kuinka tietty informaatiosisältö koostuu osista. Otetaan esimerkiksi puhuttu lause, ja jätetään huomiotta puhetilanteen lauseelle antamat lisämerkitykset, jotka tosin näkemyksestä riippuen saattavat olla erottamaton osa lauseen merkitystä ja sitä kautta informaatiosisältöä. Nyt voidaan sanoa, että lauseen antama kirjaimellinen informaation määräytyy sen sanojen informaatiosisällön ja niiden yhdistämistavan perusteella.

Esimerkiksi laskukoneiden tapauksessa esitystilanteen antama lisäväri voidaan helpommin sulkeistaa. Kun painelemme laskimeen luvun "66", sisältää jokin tietty tavu laskimessa informaation siitä, minkä luvun olemme valinneet. Tämän tavun osat, bitit, taas sisältävät informaatiota siitä, minkälaisista osista valitsemamme luvun binääriesitys koostuu.

Informaation määrästä

Tässä luvussa yksikkönä käytetään tavua, joka on mielivaltaisesti valittu kahdeksan kyllä/ei-päätöksen ryhmä, jolloin tavu kuvaa yhtä 256:sta vaihtoehdosta.

Peter Lymanin ja Hal Varianin kirjan mukaan maailma tuotti vuonna 2002 seuraavasti informaatiota teleliikenteessä:

kiinteät puhelimet: 15 miljoonaa teratavua
mobiilipuhelimet 2,3 miljoonaa teratavua
internet 0,53 miljoonaa teratavua
sähköposti 0,44 miljoonaa teratavua
web 0,092 miljoonaa teratavua
televisio 0,069 miljoonaa teratavua
radio 0,0035 miljoonaa teratavua

Tallennettua tietoa tuotetiin 5,4 miljoonaa teratavua seuraavasti:

5,0 miljoonaa teratavua magneettisena (muun muassa tietokoneiden kiintolevyt)
filmit 0,42 miljoonaa teratavua
paperisena 0,0016 miljoonaa teratavua ja
optisena 0,0001 miljoonaa teratavua.

Informaatio, ihminen ja evoluutio

Erilaiset informaatioon liittyvät laajennukset ovat olleet merkittävimpiä niiden muutosten joukossa, jotka ovat mahdollistaneet ihmisen muihin eläinlajeihin verrattuna hämmästyttävän leviämisen maapallolla. Tällä tavalla ymmärrettynä aivot, kieli, kirjoitustaito, kirjapainotaito ja tietokoneet ovat oleet laji- ja kulttuurievoluution aikaansaamina tärkeitä askelia kohti tiedon tehokkaampaa prosessointia ja tallentamista.

Kun ihminen on pystynyt käyttämään hyväkseen informaatiota muiden eläinlajien käyttäytymisen säännönmukaisuudesta, on tiedosta on tullut tärkeää ihmisen ja ihmiskunnan henkiinjäännin kannalta.

Tiedon lisäksi muita ihmisen evolutionäärisiä laajennuksia ovat olleet mm. tekniikka menetelmänä ja esineinä sekä kyky organisoida suuria ihmisjoukkoja yhtenäiseen toimintaan.

Ihmisen fyysinen ja mentaalinen tieto

Ihmisen tiedossa tärkeä ero on fyysisen ja mentaalisen tiedon välillä. Fyysinen tieto on helposti monistettavaa, fyysisessä tallenteessa olevaa tietoa, esimerkiksi paperilla, kiintolevyllä tietokoneessa, CD-ROM:lla tai kiveen hakattuna kuvakirjoituksessa tai vastaavassa.

Mentaalinen tieto on tietoa ihmisen mielessä (psyykessä). Mentaalista tietoa ovat esimerkiksi muistikuvat, käsitykset, tietämys, ymmärrys ja viisaus. Sekin on "monistettavaa", kun ensin "siirrämme" mielessämme olevan tiedon fyysisen tallenteen muotoon, esimerkiksi kirjoittamalla kirjoja tai puhumalla ääninauhalle. Mutta ihmisen mieltä emme pysty monistamaan ja siirtämään. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi ymmärrystä ja viisautta ei pystytä siirtämään suoraan ihmiseltä toiselle (mielestä toiseen). Se on aina ensin siirrettävä fyysiseen muotoon ja omaksuttava oppimisen kautta. Mentaalinen tieto on siis luotava aina uudelleen, sitä ei voi monistaa.

Fyysinen ja mentaalinen tieto vastaa myös yleistä ulkoisen (englanniksi explicit) ja hiljaisen (englanniksi tacit) tiedon eroa. Fyysinen tieto on ulkoista, tarkkaa, helposti jaettavaa ja mentaalinen tieto sisäistä, hiljaista ja vaikeasti jaettavaa. Mentaalinen tieto on ihmisen henkilökohtaista, hänen tulkintataustastaan riippuvaa tietoa. Fyysinen tieto muuttuu tulkittuna myös mentaaliseksi tiedoksi, eli fyysisellä tiedolla on aina mentaalinen, yksilökohtainen tulkinta.

Ihmisen tietoa (mieltä ja aivoja) luonnontieteen kannalta tutkii psykologia, kognitiotiede ja muut neurotieteet ja "ihmistieteen kannalta" fenomenologinen psykologia.

Tekninen informaatio ja inhimillinen tieto

Kolmas ja yhä tärkeämpi tiedon luokittelu on tekninen informaatio ja inhimillinen tieto. Tietokoneilla luodaan yhä enemmän ihmisen käsittelemää informaatiota, kun taas ihminen ei voi tällä hetkellä kasvattaa omaa informaation käsittelyn kykyään kovinkaan paljon.

Tietokoneiden määrä ja teho ovat kasvaneet suuresti. Vuonna 1960 maailmassa oli noin 5000, lähinnä erillistä tietokonetta. Vuonna 1999 maailmassa oli noin 420 000 000 tietokonetta, joista merkittävä määrä oli verkottuneita. Yhden tietokoneen teho oli kasvanut samaan aikaan PDP-1 koneen noin 0,1 miljoonasta käskystä sekunnissa Pentium III:n noin 1000 miljoonaan käskyyn sekunnissa. Yhdessä nämä merkitsevät noin 800 000 000 -kertaista teknisen informaationkäsittelyn määrällistä kasvua noin neljässäkymmenessä vuodessa. Valtava tietokonekapasiteetin kasvu mahdollistaa uusia asioita.

Katso myös

Claude Shannon
Epistemologia
Informaatioteoria
Noopolitik, globaalin tiedon ja verkon politiikka
Systeemi ja tieto
Systeemiteoria
Tiedustelutieto
Viestintä

Lähteitä

Peter Lyman & Hal Varian:"How Much Information?" University of California, Berkeley 2003

Aiheesta muualla

Jan Kåhren matemaattinen tietoteoria

Epistemologia | Informaatiotutkimus

Gourt Home::Gourt :: Tieto