Taide

Michelangelos David.jpgtaidetta. Michelangelon Daavid, 1501-04]]

Taide on yksi kulttuurin peruselementeistä. Se koostuu ihmisen luomista teoksista, jotka saavat hänessä aikaan esteettisen nautinnon tunteen. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taiteessa pyritään yleensä kauneuteen; silti taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.

Taidetta voi lähestyä tarkastelemalla taideteosten välityskeinoja eli sen mediaominaisuuksia. Kuvataiteen kuva, musiikin ääni, tanssin liike, kirjallisuuden sana tai teatterin näyttämötulkinta saattavat kuitenkin rajoittaa tarkastelukulmaa varsinkin nykytaiteessa, koska taide välittyy käytännössä useiden keinojen avulla.

Kaikilla taiteilla on oma historiansa, joka tutkii niiden kehitystä. Taiteen tekemiseen on vaikuttanut aina myös taiteen tutkimus. Taidesuuntaukset ovat historian eri aikoina vallinneita tyylejä. Taiteen vastaanottajan on hyvä tuntea niitä, sillä tunnetun mietelmän mukaan taide on velkaa toisille taideteoksille usein enemmän kuin todellisuudelle.

Taideteoksella ei tarvitse olla käytännön funktiota. Silti myös käytännölliset asiat voivat olla taidetta. Teos voi olla esimerkiksi samanaikaisesti sekä esteettisen mielihyvän, että kaupankäynnin kohde. Taideteos on äärimmillään tarkka jäljennös jo olemassaolevasta kohteesta tai jotain sellaista, mitä emme kykene edes hahmottamaan. Teoksen taas ei tarvitse olla esine, vaan se voi olla vaikka teatteri-, musiikki- tai performanssiesitys ja sellaisena toistamaton.

Perinteisesti taiteet voidaan jakaa esittäviin ja ei-esittäviin. Esittävät taiteet esitetään ajallisessa jatkumossa ja esitys suunnitellaan siten, että yleisön odotetaan seuraavan esitystä alusta loppuun. Ei-esittävät taiteet, kuten kuvataide ja kirjallisuus eivät tavallisesti perustu tiettyyn aikaan sidottuihin esityksiin, vaan katsoja tai lukija päättää itse katselutilanteen pituuden tai lukemisajankohdan.

Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpgtta. Johannes Vermeer, Tyttö ja turbaani, 1665.]]

Taiteen määritelmät

Immanuel Kantin mukaan ihminen ei voi saada tietoa ympäristön todellisesta olemuksesta, vaan ympäröivä maailma ilmentyy havainnoissamme sellaisena, kuin aistimme ne hahmottavat. Estetiikka ei siis myöskään kerro mitään tarkesteltavasta esineestä itsestään, vaan tarkastelijan tunnepohjaisesta suhtautumisesta esineen mielikuvaan. Kantin toisen määritelmän mukaan taideteoksia voidaan verrata luonnon tuotoksiin: luonnossa kaikki on välttämätöntä seurausta luonnonlaeista, ja vaikka taideteokset syntyvätkin ikään kuin vapaudessa, noudattaa taiteilija niissäkin luonnon määräämiä sääntöjä, ja taide jäljittelee siten luontoa. Platon taas ajatteli, että taide vain jäljittelee jo olemassaolevia esineitä. Esimerkiksi tehdessään tuolia puuseppä jäljittelee tuolin ideaa, kun taas tuolia maalaava taidemaalari jäljittelee jäljitelmää, missä Platonin mukaan ei ole järkeä.