Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologia on psykologian ja sosiologian välimaastossa oleva tiede, joka tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön, sekä ryhmien keskinäisiä ja niiden välisiä prosesseja. Vuorovaikutus, ryhmäjäsenyys ja identiteetti ovat sosiaalipsykologian keskeisiä tutkimuskohteita.

Sosiaalipsykologia tieteen kentässä

Sosiaalipsykologiassa voidaan hahmottaa kaksi erillistä suuntausta: psykologinen sosiaalipsykologia ja sosiologinen sosiaalipsykologia, joista edellinen keskittyy tarkastelemaan yksilöä sosiaalisessa ympäristössään ja jälkimmäisen näkökulma on pikemminkin sosiaalisissa rakenteissa ja niiden vaikutuksissa yksilöihin. Psykologisen sosiaalipsykologian keskeisiä klassikoita ovat Kurt Lewin, Leon Festinger, Stanley Schachter, Solomon Asch, Donald T. Campbell ja F. H. Allport. Sosiologisen sosiaalipsykologian tärkeitä nimiä ovat mm. George Herbert Mead, Erving Goffman ja George Homans. Todellisuudessa jako kuitenkin esiintyy hienovaraisemmin. Suomalaisen sosiaalipsykologian on usein katsottu painottavan ennemminkin sosiaalista kuin psykologista ulottuvuutta.

Psykologinen sosiaalipsykologia tutkii esimerkiksi sosiaalista kognitiota, attribuutioita, asenteita, emootioita, kommunikaatiota ja ihmisten välisiä suhteita sekä sosiaalisia ryhmiä ja ryhmien välisiä suhteita.

Tieteenalan historiaa

Sosiaalipsykologian edeltäjiä olivat saksalainen kansainpsykologia (Völkerpsychologie) ja joukkopsykologia, jota edusti esimerkiksi Gustave le Bon. Nykyaikainen sosiaalipsykogia sai alkunsa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla, ja sillä on siis tieteenä noin sata vuotta ikää. Sosiaalipsykologia oli tällöin pääasiassa uudella mantereella harjoitettu tiede, joka F. H. Allportin mallin mukaisesti oli individualistisesti suuntautunut, tarkasteli käyttäytymistä ja hyödynsi kokeellista metodia.

Sen jälkeenkin tieteenala on suosinut kokeellista metodia kenttätutkimusten sijasta ja mittausta tarkkailun sijasta. 1970-luvulla sosiaalipsykologisen tutkimuksen mielekkyys ja relevanssi kyseenalaistettiin monelta taholta. Tällöin käytyä keskustelua on kutsuttu myös sosiaalipsykologian kriisiksi. Kriitikot katsoivat, että tutkimusmetodit hallitsivat tutkimuskenttää, eivät mielekkäät tutkimusongelmat.

1970- ja 1980-luvuilta alkaen sosiaalipsykologian kentällä yhä enemmän alaa saanut sosiaaliseksi konstruktionismiksi kutsuttu suuntaus. Se ei ole yhtenäinen tutkimusohjelma, vaan todellisuuskäsitys, joka yhdistää erilaisia teorioita. Sosiaalinen konstruktionismi katsoo, että inhimillinen maailma ja inhimillinen kokemus todellisuudesta rakennetaan sosiaalisesti ja kielellä on erityisasema sen rakentajana.

Suomessa sosiaalipsykologialla on verrattain vahva asema yliopistolaitoksessa. Sosiaalipsykologiaa voi opiskella pääaineena Helsingin, Kuopion ja Tampereen yliopistoissa.

Suomalaisia sosiaalipsykologeja

Kirjallisuutta

Burr, Vivien: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Suomentanut Jyrki Vainonen. Tampere: Vastapaino 2004.
Helkama, Klaus; Liebkind, Karmela & Myllyniemi, Rauni: Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita 2001.
Hänninen, Vilma; Partanen, Jukka & Ylijoki, Oili-Helena (toim.): Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Tampere: Vastapaino 2001.

Linkkejä

Sosiaalipsykologia

Gourt Home::Gourt :: Sosiaalipsykologia