Slaavit ovat ryhmä indoeurooppalaisia etnisiä ryhmiä itäisessä Euroopassa, jotka puhuvat slaavilaisia kieliä. Slaavilaisuus on kielellinen, ei geneettinen tai kulttuurinen käsite.

Slaavit jaetaan alueellisesti kolmeen pääryhmään, jotka jakaantuvat kansoiksi. Ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mitkä ryhmät ovat omia kansojaan, ja mitkä vain joinkun toisen kansan heimohaaroja.

• Eteläslaavit eli jugoslaavit
  • bosnjakit eli bosnialaiset
  • bulgarialaiset eli pomakit
  • goranit
  • kroaatit
  • makedonialaiset
  • montenegrolaiset
  • serbit
  • sloveenit

• Länsislaavit
  • moravit eli määriläiset
  • puolalaiset
  • ruteenit
  • slovakit
  • sorbit
  • sleesialaiset
  • tšekit eli böömiläiset

• Itäslaavit
  • ruteenit (karpatorusiinit)
  • hutsulit
  • lemkit
  • bojkit
  • ukrainalaiset (vanh. vähävenäläiset)
  • valkovenäläiset
  • venäläiset (vanh. isovenäläiset)

Panslavismi on slaavien yhtenäisyytä korostava aate.

Slaavien alkuperä ja levittäytyminen

Slaavien vanhimmasta historiasta tiedetään varsin vähän. Nimitys slaavi (Sklavenoi tms.) tavataan ensimmäistä kertaa itäroomalaisissa teksteissä 500-luvulla jaa.

Ilmeisesti slaavit olivat tässä vaiheessa levittäytymässä oletetusta alkukodistaan Mustanmeren pohjoispuolelta, Dnepr-joen ja Karpaattien väliltä. Slaavit ottivat osaa kansainvaelluksiin valloittaen koko Balkanin, jonka Itä-Rooma (Bysantti) pystyi valloittamaan takaisin vasta 800-luvulla. Keski-Euroopassa slaavit levittäytyivät Elbelle saakka. Nykyisen Venäjän alueella slaavilainen väestö työntyi pohjoiseen tai vaihtoehtoisesti slaavilainen kieli omaksuttiin alkuperäisväestöjen keskuuteen. Tämä johti balttilaisen ja suomalais-ugrilaisen kielialueen voimakkaaseen supistumiseen.

Slaavit

Славяни | Slaveni | Slawen | Slavic peoples | Slava Grupo | סלאבים | Slaveni | Slavai | スラヴ人 | Slavische volkeren | S%C5%82owianie | Slavi | Славяне | Slovani | Slaver | %D0%A1%D0%BB%D0%BE%D0%B2%E2%80%99%D1%8F%D0%BD%D0%B8