Säätyvaltiopäivät muodostuivat Ruotsissa neljän säädyn, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien, muodostamasta kamarista, mitkä ottivat säätyinä itsenäisesti kantaa valtiopäivillä käsiteltäviin asioihin. Jokaisella säädyllä oli oma puhemiehensä. Aatelissäädyn puhemiestä kutsuttiin maamarsalkaksi.

Porvoon valtiopäivistä 25. maaliskuuta 1809 alkaen Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät toimivat erillään Ruotsin valtiopäivistä 1906 ylimääräisten valtiopäivien loppuun 18. syyskuuta asti 15 kertaa. Ne kokoontuivat istuntoihinsa ylimääräiset valtiopäivät huomioon ottaen 15 kertaa autonomian aikana.

Säätyvaltiopäivät korvaavan eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15.-16. maaliskuuta 1907.

Aiheesta muualla

• Eduskunta: Porvoon valtiopäivät
• Eduskunta: säätyvaltiopäivät 1809-1906

Suomen historia