Musiikillisen rytmin on määritellyt J. Combarieu lyhyesti: Rytmi syntyy siitä, että sävelteoksen esittämiseen tarvittava aika järjestelmällisesti jakaantuu korvalle tajuttavalla lailla.

Ilmari Krohn kuvailee, että säveltaiteessa rytmi tarkoittaa sävelteosten osien, - niin laajempien kuin pienempienkin - suhtautumista siihen kokonaisuuteen, johon ne lähinnä kuuluvat.

Ilmari Krohnin käyttämät rytmiyksiköt:

1. Iskuala (isku)
2. Iskupari
3. Säe
4. Säepari
5. Lauseke
6. Taite, säkeistö
7. Sikermä
8. Jakso
9. Yksiö
10. Kehiö
11. Täysiö
12. Täysiösarja

Iskun puolestaan voidaan katsoa jakautuvan seuraavanlaisesti:

1. täyspitkä (1) (taaaa)
2. spondee (1/2 + 1/2) (taa taa)
3. daktyyli (1/2 + 1/4 + 1/4) (taa ti ti)
4. vastadaktyyli (1/4 + 1/4 + 1/2) (ti ti taa)
5. (1/2. 1/4) (ta-aa ti)
6. (1/4 1/2.) (ti ta-aa)
7. synkooppi (1/4 + 1/2 + 1/4) (ti taa ti)
8. trioli (1/4 + 1/4 + 1/4) (ti ti ti)
9. nelisävel (1/4 + 1/4 + 1/4 + 1/4) (ti ti ti ti)

Tempomerkinnät

• Largo, hyvin hitaasti
• Grave, hitaasti, raskaasti
• Lento, hitaasti, verkkaisesti
• Adagio, hitaasti
• Maestoso juhlallisesti
• Larghetto, hitaahkosti
• Andante, käyden
• Moderato, kohtuullisesti
• Comodo, mukavasti, leppoisasti
• Allegretto, nopeahkosti
• Allegro, nopeasti
• Vivace, vilkkaasti
• Presto, hyvin nopeasti

Kirjallisuus

Ilmari Krohn, Musiikin teorian oppijakso, osa I: Rytmioppi, WSOY 1958

Aiheesta muualla

• Rytmi – MuTe

Musiikin teoria

Rytmus | Rytme | Rhythmus (Musik) | Rhythm | Ritmo | Rythme | 리듬 | Ritmo (musica) | משקל (מוזיקה) | Ritme | リズム | Rytme | Rytm | Ritmo | Rytm | 节奏