Rakennus

31-January-2004-Taipei101-Complete.jpg on maailman korkein rakennus.]] Rakennus on seinien, katon ja perustusten rajaama tila, jonka ihminen on tarkoituksellisesti tehnyt asumista tai jotain muuta toimintaa varten. Rakennukset ovat tehty paikallaan pysyviksi ja yleensä rakennettu maalle, joskin kelluviakin on olemassa. Rakennukseen kuuluu myös sen kiinteä sisustus. Tärkeimmät rakennuksen tehtävät ovat suojaaminen kosteudelta, kylmyydeltä ja liialliselta kuumuudelta ja lialta eli eristää sisällä olijat tai tietyt tuotantoprosessit ympäristöstä. Toisaalta monet rakennukset suojaavat ympäristöä rakennuksen sisällä suoritettavilta toiminnoilta, esimerkiksi teolliset laitokset. Rakennusta vähäisempää rakentamisen tulosta nimitetään rakennelmaksi.

Oikeudellinen määritelmä

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 pykälän mukaan rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. ^*

Oikeudellisessa määrittelyssä rakennuksen käsitteeseen liittyy oleellisesti viranomaisvalvonnan tarve. Ympäristövaikutustensa vuoksi rakennelmaakin voidaan pitää rakennuksena ja rakennuksen tekemiseen tarvitaan aina rakennuslupa. Muutoin rakennelmien ja pienehköjen laitosten pystyttämiseen tai sijoittamiseen riittää toimenpidelupa.

Luvanvaraisessa rakentamisessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä, joskin kunta voi sallia niihin vähäisiä poikkeuksia kunhan keskeisiä vaatimuksia ei syrjäytetä. Lain, asetuksen ja määräysten avulla rakentamiselle asetetaan vähimmäistaso.

Rakennuksen oikeudellinen määritelmä on eri asia kuin rakennuksen tekninen ja yleiskielinen määritelmä, ja yksittäistapauksissa rakennuksen määrittelee lain soveltaja. Oikeuskäytännössä rakennuksena on pidetty 60 metrin korkuista linkkitornia, 56 m² majoitustelttaa, 145 m² ruokailutelttaa, kesäasunnoksi rakennettua proomua, asunnoksi sisustettua rautatievaunua sekä maanalaista käymälä- ja varastorakennusta. ^*

Vaatimukset

Rakennuksilta ja muilta rakennuskohteilta edellytetään

lujuutta ja vakautta. Rakennukseen kohdistuvat kuormitukset eivät saa aiheuttaa sortumia eivätkä epäsuotavia muodonmuutoksia.
paloturvallisuutta. Ihmisten on päästävä poistumaan palavasta rakennuksesta ja kantavien rakenteiden on kestettävä määrätyn vähimmäisajan.
etteivät ne aiheuta hygienia-, terveys- eivätkä ympäristöriskejä
että niiden käyttö on turvallista
ääneneristävyyttä
lämmöneristystä ja vähäistä energiankulutusta

Ulkovaippa

Rakennuksen (ulko)vaippa erottaa lämpimän (lämpötila ≥17 °C), puolilämpimän (lämmityskaudella ≥5...<17 °C) ja jäähdytetyn tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta. Rakennuksen ulkovaippaan kuuluu vesikatto, yläpohja, ulkoseinät, parvekkeet, ikkunat, ulko-ovet ja alapohja.

Rakennushistoria

Pääartikkeli: Rakennushistoria

Ensimmäiset rakennukset olivat lähinnä suojia sateelta ja villieläimiltä. Ihmisen levittäytyessä kylmemmille alueille lämmöneristys tuli tärkeämmäksi. Hiljalleen asuinrakennukset muuttuivat statussuympoleiksi. Erityisesti uskonnolliset rakennukset ja hallitsijoiden asumukset ja muistomerkit ovat tunnettuja, esimerkkinä pyramidit. Sitä mukaa kuin syntyi ammatteja ja erikoistumista tuli tarvetta erikoisrakennuksille, jotka on suunniteltu jonkin työn tekemiseen. Sähköistys ja lvi-järjestelmät ovat jo varsin tavallisia rakennuksissa, ihmisten aineellisen hyvinvoinnin mukaan.

Rakennustyyppejä

Rakennukset voidaan jaotella käyttötavan perusteella seuraavasti:

asunnot
- asuinrakennukset eli talot, joita käyteään vakinaiseen asumiseen
  - omakotitalot
  - paritalot
  - rivitalot
  - kerrostalot
- loma-asunnot, kuten vappaa-ajan asunto, kesämökki
- tilapäisaunnot, kuten metsäsauna

majoitustilat
- hotellit, motellit, kylpylät
- asuntolat
- kasarmit

hoitolaitokset

kokoontumistilat
- kirjastot, arkistot
- kirkot, seurakuntatalot
- konserttirakennukset
- koulut, yliopistot, kurssikeskukset
- monitoimitalot
- museot, taidegalleriat
- nuorisotalot
- näyttelyhallit
- päiväkodit
- teatterit, elokuvateatterit
- tutkimuslaitokset
- urheiluhallit, uimahallit
- urheilustadion- ja katsomorakennukset

liikerakennukset

työpaikkatilat
- toimistorakennukset
- hallintorakennukset, esimerkiksi virastot

tuotanto- ja varastotilat
- autosuojat, pysäköintitalot
- maatalousrakennukset eli maatalouden tuotanto- ja varastotilat
- talousrakennukset; esimerkiksi asunnosta erillinen sauna
- teollisuusrakennukset; myös korjaamot, huoltoasemat, työpajat
- varastot
- vesitornit
- voimalat

Lähteet

^* Maankäyttö- ja rakennuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
^* Ari Ekroos & Vesa Majamaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Helsinki 2005 ISBN 951-37-3913-9