Porvari oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä. Ruotsissa säätyjä oli neljä, ja porvareiksi katsottiin useimmiten kauppiaat ja muut aatelisluokan ja talonpoikien välissä olleet. Marxismissa ja sen johdannaisissa teorioissa porvareiksi sanottiin koko omistavaa ja varakasta luokkaa kapitalistisessa yhteiskunnassa.
Myöhemmällä ajalla porvari-sanaan liitettiin negatiivisia asenteita, mm. Molière yhdisti porvariuteen ahdasmielisyyden, materialismin, tekopyhyyden ja muutosvastaisuuden. Karl Marx laajensi porvariuden käsittämään koko omistavan luokan, synonyyminä kapitalistille. Marx katsoi, että proletariaatti ja porvarit kävivät jatkuvaa kamppailua yhteiskunnassa. Sosialistien ja kommunistien piireissä porvarista tuli lyömäsana jolla haluttiin loukata.
Nykyisin porvarillisuus viittaa yleensä keskustaoikeistolaiseen ajatusmaailmaan. Suomalaisessa puoluepolitiikassa porvaripuolueiksi nykyään lasketaan puolueet, jotka ovat historiallisesti toimineet jonkinlaisena vastapainona vasemmiston sosiaalidemokraateille ja kommunisteille. Tällaisiksi puolueiksi lasketaan usein Keskusta (ent. Maalaisliitto -> Keskustapuolue, Kokoomus, Kristillisdemokraatit (ent. Suomen Kristillinen Liitto), Liberaalit (ent. Edistyspuolue -> Suomalainen kansanpuolue -> Liberaalinen kansanpuolue) ja RKP.
Erityisesti 1970-luvulla ja vielä 1980-luvullakin käytettiin vasemmiston vastapainona sanaa ei-sosialisti. Esimerkiksi nykyisen Suomen Keskustan kannattajista monikaan ei halua käyttää itsestään porvari-sanaa, eikä moni muukaan maaseudun ei-sosialististen puolueiden kannattajista. Vihreitä ja Perussuomalaisia ei lasketa kumpaankaan joidenkin mielestä jo vanhentuneeseen poliittiseen jakoon kuuluviksi.
Bourgeoisie | برجوازية | Chu-sán-kai-kip | Burgesia | Bourgeoisiet | Bourgeoisie | Bourgeoisie | Burguesía | Bourgeoisie | Burguesía | Borghesia | בורגנות | Polgárság | Bourgeoisie | ブルジョワジー | Borgarskap | Burżuazja | Burguesia | Буржуазия | Buržoázia | Borgare | Burjuvazi | Буржуазія | 資產階級