Patentti on viranomaisen antama määräaikainen yksinoikeus keksinnön käyttämiseen elinkeinotoiminnassa. Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella sen haltijalla oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä on mm. patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö. Patentti on voimassa vain sen myöntäneessä maassa. Keksintö on siksi monesti suojattava erikseen eri valtioissa. Euroopan patenttivirasto käsittelee patenttihakemuksia keskitetysti.

Patentin myöntämiselle on alun perin varsin käytännöllinen peruste - tavoite, että hyödylliset keksinnöt eivät mene keksijänsä mukana hautaan. Vastineeksi keksinnön (esim. valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen.

Keksinnölle voidaan myöntää patentti jos keksintö on uusi, keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen. Patenttilain 1 § mukaan keksinnöksi ei katsota pelkästään:

• löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää
• taiteellista luomusta,
• suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten tai tietokoneohjelmaa
• tietojen esittämistä

Patenttihakemus tulee julkiseksi jo hakemusvaiheessa 18 kuukauden salassapitoajan jälkeen. Suomeen jätetyttyjen suorien kansalliset patenttihakemusten perustiedot (keksijä, hakija, keksinnön nimi, etuoikeuspäivä jne) julkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen viikkojulkaisussa. Edellä mainitut viikkojulkaisut löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen WWW-sivulta pdf-formaatissa olevana tiedostona. Patenttihakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia ennen kuin sille mahdollisesti myönnetään patentin status. Myönnetyllä patentilla on Suomessa yhdeksän kuukauden väiteaika, jonka sisällä kuka tahansa voi toimittaa vastaväitteeseen liittyvää materiaalia patentteja myöntävälle viranomaiselle. Patentti saa lainvoimaisuuden, ellei kukaan ole esittänyt yhdeksän kuukauden väiteajan puitteissa sellaisia seikkoja, jotka veisivät patentin saannin edellytyksiä (lähinnä keksinnön idean uutuus) patentoitavalta keksinnöltä. Patentti ja patenttihakemus on uudistettava vuosittain ja siitä on suoritettava säädetty kansallinen vuosimaksu. Patentti voi olla voimassa enintään 20 vuotta ensijättöpäivästä (etuoikeuspäivästä)edellyttäen, että hakija on maksanut säädetyt kansalliset vuosimaksut. Vuosimaksujen hinta tyypillisesti kallistuu mitä kauemman aikaa patenttihakemusta halutaan pitää vireillä tai mitä vanhemmasta patentista on kyse. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua patenttihakemus tai patentti raukeavat ja keksinnön ideasta tulee kyseisessä maassa patenttisuojasta vapaata tekniikkaa.

Patentointimenettely on verrattain kallista ja patenttioikeudenkäynti (patentinloukkaus tai kanne patentin julistamisesta mitättömäksi) on erittäin kallista. Tästä on usein huomautettu ja sanottu, että yksityinen keksijä ja pieni yritys eivät saa todellisuudessa suojaa patentista, koska niillä ei ole varaa puolustaa patenttia loukkauksilta. Huomautus saattaa pitää paikkansa, koska oikeudenkäynnin kuluihin on varattava vähimmilläänkin sata - kaksisataa tuhatta euroa.

Suomessa patentteja myöntää Patentti- ja rekisterihallitus.

Tietokoneohjelmien patentointi

Tietokoneohjelmia on patentoitu käytännössä sekä Suomessa että muualla Euroopassa jo parikymmentä vuotta, vaikka patenttilaissa tietokoneohjelma mainitaan sellaisena asiana, jota ei voisi patentoida. Jo yli 20 vuotta sitten myönnettiin, että monissa tapauksissa on pelkästään tarkoituksenmukaisuuskysymys, toteutetaanko jokin keksintö "raudalla" fai "softalla". Patentteja alettiin myöntää ensin automaatio- ja säätötekniikassa ja sitten yhä laajemmin, tätä nykyä myös ns. liiketoimintamalleihin, jotka ovat useimmiten tietokoneohjelmalla toteutettuja.

EU-komissio on antanut direktiiviehdotuksen tietokoneohjelmien patentoimisesta. Ehdotus on herättänyt vastustusta ja protesteja. Jotkut korostavat, että tietokonetekniikka kehittyy paljon nopeammin kuin perinteiset teollisuudenalat ja patenteista ei olisi käytännössä hyötyä tekniikan nopean vanhentumisen takia. Tieto- ja tietoliikennetekniikan edustajat vaativat yhteisöpatenttia.

Toistaiseksi monet vaikeat kysymykset ovat avoimia, kuten kansainvälinen eli rajat ylittävä patenttioikeudenkäynti, kansainvälisen (EY:n sisäisen) patenttituomion täytäntöönpano ja se kysymys, miten monilla kielillä patenttiasiakirjat olisi julkaistava.

Europarlamentti hylkäsi direktiiviehdotuksen lopullisesti 6. heinäkuuta 2005.

Linkki

• Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivut

Immateriaalioikeudet

Patent | براءة اختراع | Paten | Патент | Patent | Patent | Patent | Patent | Patent | Patente | Patento | Brevet | Patente | Brevetto | פטנט | Patentas | Találmány | Octrooi | 特許 | Patent | Patent | Patente | Патент | Patent | Patent | Patent | สิทธิบัตร | Patent | Патент | 专利