Orava

Related Topics:
Orava :: Oravais

Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden sukuun kuuluva Suomessakin tavallinen eläin.

Levinneisyys

Oravaa tavataan koko Euroopassa ja Pohjolassa sekä Aasiassa, lukuun ottamatta pohjoisia alueita, mistä havupuut puuttuvat. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on amerikkalainen harmaaorava lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan. Euroopan unioni pelkääkin harmaaoravan syrjäyttävän eurooppalaisen oravan alueellaan.

Tuntomerkit

Täysikasvuisen oravan ruumis on 19–28 senttimetriä ja häntä 14–24 senttimetriä. Painoa oravalla on 200–480 gramman väliltä.

Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta hännästä. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan. Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma kuusiorava, punahäntäinen vaalea mäntyorava sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.

Oravan ääntely on maiskutusta ja naksahtelua.

Ravinto

Suomalaisten oravien pääravintona ovat kuusen siemenet, huonoina käpyvuosina oravat turvautuvat myös männynsiemeniin. Syksyllä sienet ovat tärkeä ravinnonkohde. Sen lisäksi oravat voivat syödä kukkia, marjoja, hedelmiä, vihreitä kasvinosia ja nilaa. Eläinravintona kelpaavat toukat, hyönteiset, linnunmunat ja -poikaset. Eteläosissa pähkinät ovat suosittuja ja havupuiden silmut käyvät vararavinnosta. Oravat järsivät myös luita ja pudonneita hirvieläinten sarvia kalkintarpeeseensa. Asutusalueiden ”city-oravat” taas hyödyntävät pääosin lintujen ruokintapaikkojen antimia, pääasiassa maapähkinöitä, auringonkukansiemeniä ja talia.

Lisääntyminen

JJM SquirrelBaby 01.jpg Naaraiden kiima-aika keväällä riippuu ravintotilanteesta. Kantoaika on noin 38 vuorokautta. Ensimmäinen poikue syntyy Suomessa yleensä huhti–toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. Poikasia syntyy kolmesta kuuteen kappaletta kunnostettuun nukkumapesään. Emo imettää poikasia viidestä kuuteen viikkoa. Uros ei osallistu poikasten hoitoon. Orava voi elää kymmenvuotiaaksi ja tulee sukukypsäksi toisena elinvuotenaan.

Elintavat

Orava on päiväaktiivinen. Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa. Sisältä orava vuoraa pesät naavalla, ruoholla, sammalilla, lehdillä ja muilla täytteillä. Talvella pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin.

Aiheesta muualla

http://www.tunturisusi.com/orava/