Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden sukuun kuuluva Suomessakin tavallinen eläin.
Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta hännästä. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan. Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma kuusiorava, punahäntäinen vaalea mäntyorava sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.
Oravan ääntely on maiskutusta ja naksahtelua.
Suomalaisten oravien pääravintona ovat kuusen siemenet, huonoina käpyvuosina oravat turvautuvat myös männynsiemeniin. Syksyllä sienet ovat tärkeä ravinnonkohde. Sen lisäksi oravat voivat syödä kukkia, marjoja, hedelmiä, vihreitä kasvinosia ja nilaa. Eläinravintona kelpaavat toukat, hyönteiset, linnunmunat ja -poikaset. Eteläosissa pähkinät ovat suosittuja ja havupuiden silmut käyvät vararavinnosta. Oravat järsivät myös luita ja pudonneita hirvieläinten sarvia kalkintarpeeseensa. Asutusalueiden ”city-oravat” taas hyödyntävät pääosin lintujen ruokintapaikkojen antimia, pääasiassa maapähkinöitä, auringonkukansiemeniä ja talia.
Orava on päiväaktiivinen. Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa. Sisältä orava vuoraa pesät naavalla, ruoholla, sammalilla, lehdillä ja muilla täytteillä. Talvella pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin.
http://www.tunturisusi.com/orava/
سنجاب | Esquirol | Gwiwer | Almindeligt egern | Europäisches Eichhörnchen | Red Squirrel | Ardilla | Sciuro | Katagorri | Écureuil | Eekhoorn | Wiewiórka pospolita | Esquilo | Ekorre