Metso

Metso (Tetrao urogallus) on metsien komea asukas ja Suomen suurin kanalintu. Joissain yhteyksissä sanalla "metso" viitataan ainoastaan koiraslintuun. Vanhaa koirasta kutsutaan yleensä "ukkometsoksi" ja naarasta "koppeloksi".

Koko ja ulkonäkö

Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava. Silmän päällä on punainen ”pilkka”. Naaras on ruskeankirjava, sen rinta on punertava ja selässä saattaa olla valkeita täpliä. Paino vaihtelee naaraan 1,9 kg:sta uroksen noin 4 kilogrammaan.

Pituus Naaras noin 65 cm ja koiras 90 cm

Ääni Soidinpaikoilla koiraat päästävät hiovia ja napsauttelevia ääniä. Ääni jakautuu kolmeen osaan,ensimmäiseksi metsokoiras naksauttelee nokallaan kiihtyvästi, joka päättyy matalaan kulaukseen, jonka jälkeen puukon hiomista muistuttava ääni lopettaa soidinlaulun. Koppelon ääni on matalaa kotkotusta.

Vanhin suomalainen rengastettu metso on ollut 6 vuotta 2 kuukautta 24 päivää vanha.

Levinneisyys

Metsoa tavataan koko maassa, mutta sen kannat ovat taantumassa. Metso tarvitsee laajoja metsäalueita soidintaan varten, joten metsän hakkuut ja laaja metsäautotieverkosto verottavat kantaa. Kanahaukan saalistuspaine on kova. Suomen pesivä parimäärä, jos nyt metson kohdalla voidaan edes puhua pareista, on 150 000–250 000 paria.

Levinneisyysalue ulottuu Euroopan havumetsäalueilta Siperian taigan keskiosiin saakka.

Elinympäristö

Tyypillinen metson elinympäristö on kostea havu- tai sekametsä. Nykyään myös taimikoiden laidat hakkuiden vuoksi. Elinvoimainen metsokanta vaatii useiden neliökilometrien laajuisen yhtenäisen metsäalueen. Soidinpaikan ympärillä pitää olla kunnollista metsää vähintään 30 ha.

Lisääntyminen

Metson näyttävä ryhmäsoidin tapahtuu huhti-toukokuussa, aamuvarhaisella. Soitimelle kokoonnutaan vuodesta toiseen samalle paikalle. Kullakin kukolla on oma soidinreviiri ja sen ympärillä päiväreviiri, jolla ne oleskelevat aktiivisen soitimen ulkopuolella. Soitimen vahvin metso pitää hallussa soitimen keskeisintä osaa ja se myös pääsee parittelemaan useimmin. Parittelusta noin kuukauden päästä koppelo munii 6–9 munaa maassa olevaan pesään. Koppelo hautoo munia nelisen viikkoa ja hoitaa poikaset yksin.

Metsien hakkaamiset ja metson elinalueiden pirstaloituminen on johtanut tilanteeseen, jossa metsokoiraille ei löydy soidinkumppaneita. Tällaiset yksinäiset metsot tunnetaan ”hulluina metsoina”, jotka soidinkiihkossaan saattavat jopa käydä ihmisen kimppuun.

Ravinto

Metson ravintoon kuuluvat kesällä puiden silmut ja lehdet, loppukesällä ja syksyllä marjat. Talvella metsot syövät männyn neulasia tai taimien silmuja. ”Hakoessaan” silmuja metsot suosivat vahingoittuneita puita. Niiden neulasissa on nimittäin vähemmän hartsiaineita, jotka vaikeuttavat ruoansulatusta. Metsot suosivat samoja puita talvesta toiseen, ja puut on helppo tunnistaa niiden harsuuntuneesta latvasta.

Metso symbolina

Metso on Keski-Suomen maakunta- ja vaakunalintu.

Aiheesta muualla

Natura-alueet: FI0324001

Metsäkanat