Merikotka

Merikotka (Haliaeetus albicilla) on suurin Suomessa pesivä petolintu.

Koko ja ulkonäkö

Iso lintu joka on kuin räsymatto, nuorilta linnuilta puuttuu usein paljon sulkia. Pää ja pyrstö ovat vaaleammat kuin muu höyhenpeite, pyrstö vaalenee linnun vanhetessa ja on lopulta täysin valkea. Yli 8 vuotiailla linnuilla pää on lähes kermanvalkoinen. Nokka on nuorella linnulla tumma, vanhalla täysin keltainen.

Pituus 85 - 95 cm siipien kärkiväli 190 - 250 cm paino 3 - 6 kg, naaras suurempi kuin koiras.

Ääni on kimakka sarja haukkuvia, kaklattavia ääniä, joka läheltä kuultuna on vaikuttavan villin kuuloista. Pesän lähellä varoittelee korkealla vihellyksellä tai matalalla ronkotuksella.

Vanhin suomalainen rengastettu merikotka on ollut 25 vuotta 1 kuukautta 10 päivää vanha.

Levinneisyys

Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa. Istutettu takaisin Skotlantiin. Euroopassa pesinee n. 4000 paria. Suomessa merikotkia pesii rannikoilla (noin 200 paria) ja Lapissa (noin 20 paria). Lapin linnut talvehtivat etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, hyödyntävät usein haaskoja. Talvisilla haaskoilla vierailee runsaasti merikotkia myös Venäjän Karjalasta sekä Ruotsista.

Elinympäristö

Pesii yleensä vesistöjen äärellä, yleisimmin merenrannikoilla ja saaristossa. Levittäytymässä myös sisämaahan, pesä silloin järven tai suon rantametsässä. Pesä yleensä hyvin ihmiseltä piilossa, esim. järeän petäjän latvuksessa. Pesii joskus merenkulun linjatauluihin. Ulkosaaristossa alkanut pesiä myös maahan, tavallisesti luodon korkeimpaan osaan.

Lisääntyminen

Eagle In Flight 2004-09-01.jpeg Merikotka on sukukypsä 4-6 vuoden iässä. Ne rakentavat suuren oksakasan pesäksi puuhun tai kallioluodolle, ja käyttävät ja täydentävät edellisvuotista pesää. Merikotka ei koskaan rakenna pesäänsä aivan toisen merikotkan pesän lähelle. Ne ovat reviirilintuja ja kahden pesän väli onkin yleensä yli 5 kilometriä. Kun kaksi merikotkaa ovat muodostaneet parin, ne ovat uskollisia toisilleen koko loppuelämänsä ajan. Merikotka munii yleensä 2-3 munaa, lentokykyiseksi varttuu yleensä yksi tai kaksi poikasta. Naaras hautoo lähes yksin munia lähes puolitoista kuukautta. Poikaset oppivat lentämään vasta n. 11 viikon ikäisinä.

Ravinto

Kalaa, lintuja, jyrsijöitä. Talvella myös raatoja tai haaskoja.

Erityistä

Merikotka on Puolan vaakunalintu.

Turun yliopisto nimesi rakentamansa ja samalla Suomen ensimmäisen avaruusaluksen laitteen ERNEksi - laiteprojektin logo oli merikotka. Se on lentänyt ESA:n SOHO-avaruusaluksen mukana joulukuusta 1995.

Merikotkan harvinaisuus

Merikotka_luonnossa.jpg

Punaisella listalla VU - vaarantunut. Nykyisin pahin uhka on liikkuminen pesintäalueilla ja pesäpuiden puute. Vaino ja ympäristömyrkkyjen vaikutus ovat vähentyneet. Saaristomeren kansallispuistossa on erityisesti panostettu merikotkan suojeluun.

Asiasta muualla

Merikotka - Photos

Haukat

Gourt Home::Gourt :: Merikotka