Marxismi

Marxismi eli marxilaisuus (marksilaisuus) on Karl Marxin esittämä sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen ajattelusuuntaus. Marxilaisuudessa on monta eri suuntausta joiden näkemykset poikkeavat toisistaan. Keskeinen jako oli aiemmin länsimaisen akateemisen marxilaisuuden sekä toisaalta Neuvostoliiton marxismi-leninismin välillä. Länsimaiden akateeminen marxilaisuus oli suurelta osin sanoutunut irti Neuvostoliitosta.

Marxilainen filosofia

Marxilaiseen filosofiaan kuuluvat historiallinen materialismi, materialistinen dialektiikka ja paljon muita teoreettisen filosofian osa-alueita. Ks. erillinen artikkeli marxilaisesta teoreettisesta filosofiasta. Marxilainen filosofia on ollut suosituinta Manner-Euroopassa. Se on joskus luettu osaksi mannermaista filosofiaa. Erityisesti Frankfurtin koulukunta oli pitkään marxilaisuuden tunnettu edustaja. Viime aikoina tunnettu marxilaista ajattelua edustava teos on ollut esimerkiksi tunnettu "Empire"-kirja.

Marxismi yhteiskuntatieteissä

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa marxismilla on vahvat perinteet. Esimerkiksi politiikan tutkimuksessa kansainvälisten suhteiden teorioissa marxilaisuus oli pitkään yksi kolmesta koulukunnasta liberalismin sekä realismi/nationalismin rinnalla (nyttemmin tämä kenttä nähdään usein hajanaisempana). Marxilaista kansainvälisten suhteiden teoriaa edustavat nykyään esimerkiksi uus-gramscilaiset hegemoniateoriat. Samoin esimerkiksi sosiologiassa marxilaisuudella oli pitkään vahva asema. Taloustieteessä marxilaisuus ei sen sijaan koskaan ollut kovin vahvoilla länsimaiden yliopistossa, joskin marxilaisia taloustieteen professoreja on edelleen suurten maiden pienissä yliopistoissa. Länsimaisissa taloustieteen suuntauksissa marxilaisuutta ovat edustaneet esimerkiksi monet riippuvuusteorian edustajat, ranskalainen regulaatiokoulukunta (josta käsite fordismi on lähtöisin), sekä maailmanjärjestelmäteoria. Historiantutkimuksessa marxilaisuus on edelleen yksi teoreettinen vaihtoehto muiden joukossa. Marxilaisessa historiantutkimuksessa tärkeää on tuotantovälineiden ja tekniikan kehityksen vaikutus muuhun yhteiskuntaan.

Marxismi poliittisena aatteena

Poliittisena aatejärjestelmänä marxismi perustettiin tärkeänä vaihtoehtona liberalismille sekä konservatismille, jotka olivat hallinneet länsimaista kulttuuria niin sanotulla modernilla aikakaudella. Marxilaisuus kansainvälisen kommunistisen liikkeen muodossa on myös ollut länsimaisen kapitalismin päävastustaja ainakin vuosina 1917–1991.

Kommunismin romahtaminen 1900-luvun lopulla ei tarkoittanut marxilaisuuden poliittisen aatejärjestelmän kuolemaa, koska monet marxilaiset olivat hylänneet tukensa Neuvostoliitolle jo aiemmin. Suomessa 1970-luvulla esiintynyt taistolaisuus oli länsimaissa suhteellisen poikkeuksellinen ilmiö, ja muiden maiden nuoret radikaalit 1970-luvulla pitivät Leonid Brežneviä yleensä vanhoillisena hahmona. Neuvostoliittoa ennen sen romahtamista tukeneet marxilaiset saattoivat aatteen hylkäämisen sijasta muuttaa suhtautumistaan Neuvostoliittoon (joissakin poikkeustapauksissa he kehittelivät teorioita, jotka selittävät, miksi Neuvostoliitto romahti, vaikka se oli heidän mielestään ollut hyvä yhteiskunta).

Marxilaisia suuntauksia

Marxismi | Sosialismi | Poliittinen ideologia | Filosofian koulukunnat | Yhteiskuntatiede

Gourt Home::Gourt :: Marxismi

Marxilainen filosofia

Marxismi yhteiskuntatieteissä

Marxismi poliittisena aatteena

Marxilaisia suuntauksia