Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris), honka tai petäjä on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Mänty on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Se on ainavihreä, joten se ei uudista neulasiaan joka vuosi. Neulaset ovat pareittain. Männyn levinneisyysalue ulottuu Espanjasta Pohjoismaihin ja itäiseen Siperiaan. Se on ollut aiemmin tavallinen myös Britteinsaarilla, mutta liikahakkuiden takia jäljellä on enää hajanaisia alkuperäisesiintymiä Skotlannissa. Suomessa mänty muodostaa lähes puolet maan puustosta, ja se kasvaa kaikkialla maassa korkeimpia tuntureita ja uloimpia saaristoluotoja lukuun ottamatta.

Metsämännystä on olemassa kolme virallisesti hyväksyttyä muunnosta: var. mongolica Mongoliassa sekä läheisillä Etelä-Siperian ja Kiinan alueilla, var. hamata Balkanilla, Pohjois-Turkissa ja Kaukasuksella sekä tavallisin muunnos var. sylvestris muualla männyn levinneisyysalueella.

Mänty kasvaa 30–35 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Se saattaa elää yli 800-vuotiaaksi. Mänty on tuulipölytteinen ja paljassiemeninen. Sen siitepöly on keltaista ja värjää paikoin vesiä. Männyn kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä.

Sienistä mm. voitatti elää symbioosissa männyn kanssa.

Nälkävuosina männyn jälsi- ja nilakerroksesta tehtiin pettujauhoja.

Aiheesta muualla

• Virtuaali-arboretumin sivu metsämännystä

Männyt

Skov-Fyr (Pinus sylvestris) | Gemeine Kiefer | Harilik mänd | Scots Pine | Arbara pino | Pinus sylvestris | Pino silvestre | Grove den | Furu | Sosna zwyczajna | Tall