Linnalääni oli valtion paikallishallintoalue Ruotsissa ja Suomessa keskiajalta uuden ajan alkuun. Sen keskuksena oli linna ja päällikkönä toimi joko kuninkaan tai aateliston luottamusta nauttiva käskynhaltija. Linnaläänin hallinnoima alue vastasi yleensä maakuntalaitoksen yhtä maakuntaa. Linnalääni jakautui voutikuntiin ja hallintopitäjiin. Kirkolla oli oma hallintojärjestelmänsä.

Länsi-Euroopassa keskiajalla yleisesti vallinnut läänityslaitos on vaikuttanut linnaläänien kehitykseen, mutta Pohjolassa läänityslaitos ei koskaan vakiinnuttanut asemaansa sellaiseksi kuin se oli muualla Euroopassa. Linnaläänien synty Suomessa liittyy Ruotsin vallan vakiintumiseen ja sen ajoittaminen on hajanaisten vuosilukujen varassa. Linnaläänit korvattiin vuoden 1634 hallitusmuodossa ja sitä seuranneessa maaherrain johtosäännössä luoduilla maaherrakunnilla, jotka olivat myöhemmän läänijaon perusta.

Linnaläänien päälliköt ja heidän alaisensa jakoivat oikeutta, keräsivät veroja ja hoitivat alueen puolustusta. Verot kuuluivat kuninkaalle, mutta linna ja linnanpäällikkö saivat niistä osansa. Linnaläänejä alettiin 1300-luvulta alkaen jakaa hallintopitäjiin, jotta käräjäpiirit ja veroalueet olisivat kohtuullisen kokoisia.

Kustaa Vaasan ollessa kuninkaana 1523–1560 linnalääneistä tehtiin voutikuntia ja linnaläänien päälliköistä kuninkaan alaisia vouteja. Kuninkaan valta lisääntyi tällöin merkittävästi, koska voudit olivat kuninkaalle tilivelvollisia virkamiehiä.

Suomen linnaläänit

Suomessa oli 1600-luvun alussa yhdeksän linnalääniä:

• Kastelholman linnalääni hallinnoi Ahvenanmaan maakuntaa. Kastelholman linnasta Sundissa on ensimmäinen maininta vuodelta 1388.
• Turun linnalääni
• Raaseporin linnalääni
• Porvoon linnalääni
• Hämeenlinnan linnalääni vastasi Hämeen maakuntaa, jossa Ruotsi vakiinnutti valtansa vuoden 1250 tienoilla. Omistuksen puolustamiseksi aloitettiin Hämeen linnan rakentaminen Vanajan vanhan kauppapaikan tuntumaan.
• Kokemäenkartanon linnalääni hallinnoi Satakuntaa ja ensimmäinen maininta linnaläänistä on vuodelta 1347. Keskuksena olleesta Kokemäenkartanon linnasta käsin hallittiin 1370-luvulle saakka myös Pohjanmaata. Vuonna 1558 linnaläänin hallintopaikaksi tuli Ulvilan kaupungin korvaajaksi perustettuun Poriin rakennettu kuninkaankartano.
• Korsholman linnaläänin keskuksena toiminut linna Mustasaaressa mainitaan vuonna 1384. Tämä linnalääni syntyi hallinnoimaan Pohjois-Pohjanmaalle syntyvää uudisasutusta.
• Savonlinnan linnalääni hallinnoi Savon maakuntaa.
• Viipurin linnalääni

Paikallishallinto

Slottslän