Gourt Home::Gourt :: Liha
FoodMeat.jpgLiha on nimitys, jota käytetään pääasiassa selkärankaisten eläinten, kuten nisäkkäiden ja lintujen lihaskudoksesta ruuaksi käytettäessä. Kalojen ja äyriäistenlihasta käytetään suomen kielessä yleisesti nimitystä kala.
Joskus käytetään myös nimitystä hedelmäliha mutta tällöin tarkoitetaan hedelmien maltoa. Mallosta puhuttaessa sanaa liha ei yleensä käytetä yksinään ilman viittausta hedelmään.
Lihan kemiallinen koostumus
Lihassa on aina varsinaisen lihaskudoksen lisäksi myös muita kudoslajeja, kuten sidekudosta ja rasvakudosta, koska nämä ovat lihaksen luonnollisia rakennusaineita.
Lihan koostumus vaihtelee erittäin paljon. Koostumus riippuu muun muassa eläinlajista, eläimen iästä ja sukupuolesta, ravitsemushistoriasta, lihalajista jne. Liha sisältää kuitenkin aina - vaihtelevissa suhteissa - vettä, proteiineja, rasvaa, kivennäisaineita ja hiilihydraatteja.
| raaka-aine | vaihteluväli | keskimääräinen osuus |
|---|---|---|
| vesi | 64-80 % | n. 70 % |
| proteiini | 13-21 % | n. 18 % |
| rasva | 2-25 % | n. 15 % |
| kivennäisaineet | n. 1 % | |
| hiilihydraatit | 0,5-1,8 % | n. 1 % |
Liha ihmisravintona
Suurin osa ihmisravintona käytetystä lihasta saadaan maatalouden tuotteina kotieläimistä, jotka on jalostettu tuottamaan lihaa. Suomessa lihantuotantoon käytetään nautoja, sikoja ja siipikarjaa (pääasiassa broileria, kanaa ja kalkkunaa). Jonkin verran käytetään myös lampaita ja poroja. Muiden eläinlajien merkitys on hyvin pieni.
Lihaa saadaan myös riistaeläimistä kuten hirvistä, poroista ja linnuista sekä kaloista.
Liha on ravintona erittäin hyvää. Se säilyttää ruokailun jälkeen kylläisyyden tunteen kauan. Energiaa ja proteiineja lihassa on paljon. Kalan liha on ravintona kevyempää.
Liha ja lihavalmisteet | Ruoka | Kotieläintalous
Daging | Carn | Maso | Cig | Fleisch | Meat | Carne | Viando | Viande | Carne | Carne | בשר | Mėsa | Vlees | 肉 | Kjøtt | Kjøtt | Chai | Mięso | Carne | Мясо | Meat | Meso | Kött | 肉類
"Liha"