Kloonaus on prosessi, jossa luodaan identtinen kopio alkuperäisestä. Klooni biologisessa mielessä on monisoluinen elävä organismi, joka on geneettisesti identtinen toisen elävän organismin kanssa. Kloonia voidaan pitää "luonnollisena", jos organismi lisääntyy suvuttomasti (tuottaen geneettisesti samanlaisia jälkeläisiä) tai kaksi geneettisesti identtistä yksilöä syntyy sattumalta (kuten identtisten kaksosten tapauksessa). Yleisessä kielenkäytössä kloonilla usein tarkoitetaan tarkoituksellisesti tuotettua identtistä kopiota.

Kasvien kloonaus on yleensä helppoa ja siitä käytetään yleisesti nimeä mikrolisäys tai suvuton lisääminen. Menetelmää käytetään yleisesti viljelykasvien, puutarhakasvien sekä puiden taimituotannossa. Yleisiä mikrolisättäviä lajeja ovat mm. banaani, avokado, sitrushedelmät, ananas, peruna, mansikka, vadelma, herukat sekä puut kuten lehmus

Täysikasvuisten eläinten kloonaus on osoittautunut ongelmalliseksi. Eläinten kloonaus tehdään useimmin siirtämällä kloonattavan eliön solun tuma munasoluun, jolloin alkuperäisen solun perimä korvaa munasolun perimän. Kun jakautuva solu sijoitetaan kehittymään alkiona kohtuun, kehittyy normaalin raskauden kuluessa uusi eliö. Solun mitokondrioiden DNA jätetään siirtämättä, koska sen vaikutuksen uskotaan olevan pieni.

Kloonausta on yritetty suorittaa jo vuosikymmeniä siinä onnistumatta. Ensimmäinen länsimaissa syntynyt kloonattu eläin oli lammas Dolly vuonna 1996. Kiinalaiset tutkijat onnistuivat kloonaamaan karpin jo 1963, mutta tulokset julkaistiin vain Kiinassa, ja ne jäivät kääntämättä englanniksi. Dollyn jälkeen kloonattiin reesusapina tammikuussa 2000, viisi sikaa maaliskuu–elokuu 2000, gauri, nauta ja kissa 2001, hiiri 2002, jänis Ranskassa ja Pohjois-Koreassa 2003 ja muuli ja hevonen.

Onnistumistodennäköisyys on heikko, Dolly syntyi 276 epäonnistuneen yrityksen jälkeen, 70 kloonattua vasikkaa syntyivät 9000 yrityksestä ja kolmannes niistä kuoli nuorina. Prometea-hevosen kloonaukseen käytettiin 328 yritystä. Rottia ei ole pystytty kloonaamaan ollenkaan.

Yllättäen kloonattujen eliöiden on havaittu vanhenevan ennenaikaisesti, Dolly sai nivelreuman jo kuusivuotiaana. Tämän uskotaan johtuvan DNA:n lyhenemisestä päistään solujakautumisen yhteydessä, kunnes solut eivät voi enää uusiutua. Kuitenkin nautojen yhteydessä DNA:n telomeerit olivat palautuneet vastasyntyneen pituuteen, ja jopa pidemmiksi, mikä viittasi siihen että kloonatut eliöt olisivat eläneet normaalia pidempään. Monet kuolivat kuitenkin liian voimakkaaseen kasvuun.

Onnistuneita kloonauksia

• Nuijapää (1952)^*
• Karppi (1963)
• Dolly (lammas, 1996)
• Hiiri (1997, 2002 eri tekniikalla useita)
• Sika (2000)
• Tetra (reesus-apina, 2001)^*
• Gauri (2001)^*
• Lehmä (2001 ja 2005)^*
• CopyCat (kissa, 2001, 2004 kloonattiin Little Nicky kaupallisiin tarkoituksiin)
• Jänis (2003)
• Muuli (2003)
• Hevonen (2003)
• Peura (2003)
• Rotta (2003)
• Banaanikärpänen (2004)
• Snuppy-koira (koira, 2005)^**

Uskontojen näkökantoja ihmisen kloonaukseen

Evankelisluterilaiset: Kloonaus on erittäin kyseenalaista, voivatko vanhemmat ”teettää” itselleen lapsen, rakastavatko he tätä tarpeeksi? Asiasta löytyy paljon erilaisia kantoja, ja on vaikea sanoa mikä on se ”yksi ja oikea”. Vahva vastustuksen syy on se, että protestantit pitävät kloonausta Jumalan kuvan vääristelemisenä, pyhän ihmisyyden kopioimisena. Kloonaus ei ole ikkuna tulevaisuuteen, enemminkin haikailua menneisyyden perään (loukkaa anteeksiantamisen käsitystä). Jumala ei käske tekemään kopioita ihmisistä, vaan lisääntymään. Tämä tarkoittaa siittämistä ja synnyttämistä. Tästä kerrotaan 1. Moos. 4:1-2: “Ja mies yhtyi vaimoonsa Eevaan; ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin” ... “ja taas hän synnytti pojan, veljen Kainille, Aabelin”.

Protestantit: Kloonausta ei pidetä pahana asiana jos sitä käytetään jonkin asian hyväksi (terveyden, lasten saamiseksi yms.), kuitenkin kloonien käyttäminen vain tieteellisiin tutkimuksiin on melko kyseenalaistettua. Ihmisyyttä ja ihmisarvoa tulee kunnioittaa. Kloonaukseen suhtaudutaan kuitenkin hyvin varauksellisesti. On myös kyseenalaistettu ihmiselämän arvo; onko se vain esine?

Katoliset: Kloonausta pidetään ihmisarvoa loukkaavana. Kun Dolly-lammas kloonattiin, Vatikaani vaati että ihmiskloonaus kiellettäisiin, heidän mukaansa ihmisellä on oikeus syntyä kuin ihminen. Lapsilla pitäisi olla oikeat vanhemmat, he eivät saa olla kopiota. Kloonausta pidetään myös epäeettisenä riskiensä ja seuraustensa takia. katolilaisuus yleensä rohkaisee tiedettä, mutta kloonauksen suhteen se ei ole iloinen. Kloonaus on väärin vanhempia kohtaan, sen seurauksista ei voida olla varmoja, se ei ole parannus mihinkää sairauteen, joten se ei ole lääke eikä tervetullut.

Ortodoksit: Kloonaus ei ole hyväksyttävää varsinkaan avioliiton ulkopuolella; sitä pidetään yrityksenä luoda ihmisenkuva, leikkiä Jumalaa. Ortodoksinen kirkkopelkää että kloonauksella on vääränlaisia pyrkimyksiä, esimerkiksi lasten luominen työhön, tai ylimaallisen ihmisrodun kehittäminen. Kloonaamiseen katsotaan luovan ihmisiä enemminkin ihmisten tarkoituksiin kuin pyhiin tarkoituksiin, ja siksi sen katsoaan olevan loukkaus ja epäkunnioittavaa. Vaikka kloonatulla ihmisellä olisikin mieli, sielu ja ruumis, sitä pidettäisiin silti pelkkänä luomuksena, välineenä johonkin pyrkimykseen.

Islam: Islamissa tiede ei ole paha asia, kunhan se ei loukkaa Jumalaa ja kunhan siitä on jotain hyötyä ihmisille. Islamin uskoiset ovat kuitenkin huolissaan kloonauksen ja muunkin tieteen kehityksen seurauksista. He pelkäävät että kloonausta käytetään pahaan ja ovat siksi hyvin varuillaan asian suhteen. Sunni-islamilais ryhmät pitävät kloonausta paholaisen työnä, sillä heidän mielestään Jumalan luomusta ei saisi muuttaa tai vääristellä. He jopa vaativat rangaistusta tutkijoille. Kloonausta parisuhteen ja avioliiton pelastaja voitaisiin pitää suotavana. Islam esittää kuitenkin kysymyksen; mikä voidaan määritellä terapeuttiseksi avuksi? Eli millä tavalla kloonaus ”apuna” olisi suotavaa?

Buddhalaisuus: Buddhalaisuudessa kloonausta ei kielletä suoraan, iän, kuoleman, syntymän yms. pitäisi pysyä rajattomina ja vartioimattomina. Buddhalaiset kumminkin uskovat haavoittumattomuuteen ja uudelleen syntymiseen, joten jotkin heidän opeistaan tukevat kloonausta, vaikka Dalai Lama onkin seuraajiaan varoittanut liiallisesta lääketieteellisestä huumasta, elämän pitäisi kulkea niin kuin se on alusta asti kulkenut. Buddhalaiset eivät myöskään kiellä kloonausta, lapsi saa tulla maailmaan millä tahansa tavalla, hän on silti yksilö. Kloonausta pidetäänkin vaihtoehtoisena ihmisen elämän jatkamisena, kunhan se ei aiheuta kipua tai surua ja lapsi on toivottu.

Hindulaisuus: Hindut hyväksyvät kloonauksen, kunhan sillä ei tavoitella omaa etua, olla ahneita tai pyritä mihinkään ”suurempaan”. Heidän mielestään on hyvä jos tieteen marssilla saavutetaan jotain hyvää, eivätkä he kiellä tätä kehitystä, eivät ainakaan nyt kun siitä ei ole koitunut mitään huonoja seurauksia heille tai muillekaan. Hindujen mielestä ihminen ei kuitenkaan saa leikkiä Jumalaa, Hindulaisuudessa myös se, että ”pahikset” (asurasit) syntyvät muiden verestä, vähän samalla ajatusmallilla kuin kloonitkin joistakin muista. Hindut hyväksyvät myös paremmin eläinkloonauksen kuin ihmiskloonauksen. Jotkin Hindulaisryhmät kuitenkin kieltävät kloonauksen täysin. Hindut arvostavat isä – poika tapaa jatkaa sukua, eivätkä sitten hyväksy ”tuntemattomasta tullutta poikaa”. Kloonaus hyväksytään kuitenkin silloin kun sitä tarvitaan esim. hengen pelastamiseen. Suurin huoli Hinduille on se, että tiede kloonatessaan unohtaa elämän todellisen tarkoituksen, joka on itsestään ja muista yksilöistä tietoiseksi tuleminen.

Juutalaisuus: Ihmisillä on käsky ja haaste Jumalalta käyttää omaa järkeään, seikkailunhaluaan ja mielikuvitustaan ihmisten terveyden edistämiseksi. Ihmiset ovat Jumalan kuvia ja luomuksia. Juutalaisten mielestä ihminen on tasapainoitettu ruumiin, mielen ja sielun yhdistelmä, jota ei voida luoda laboratoriossa tieteellisin keinoin. Kloonausta voidaan kuitenkin pitää hyväksyttävänä kun sitä käytetään terapeuttiseen tarkoitukseen kuten sairauden tai esim. hedelmättömyyden hoitoon. Juutalaisuuden yksi pääsäännöistä on kaiken elämän kunnioitus. Kuitenkaan kloonausta hyvin harvoin pidetään suvaittavana. Se loukkaa ihmisen elämän pyhyyttä. Kuitenkin, kloonattua lasta tulisi kohdella kuin mitä muuta lasta tahansa ja hänellä pitäisi olla aivan samat mahdollisuudet ja oikeudet.

Aiheesta muualla

• Kuvagalleria kloonatuista eläimistä

Kloning | Klonen | Cloning | Clonación | Klonowanie | Clonage | שיבוט | Clonage | Clone | Klonen | クローニング | 克隆 | Biologia