Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji. Sitä syntyi hapettomissa oloissa kovan paineen alaisena tulvien ja niiden tuomien lietteiden alle joutuneista rehevistä kortepuu-, lieko- ja saniaismetsistä pääasiassa kivihiilikaudella vallinneella lämpökaudella 350 miljoonaa vuotta sitten.

Kivihiilen hiilipitoisuus vaihtelee sen mukaan, kuinka vanhaa se on. Vanhimmat kerrostumat ovat antrasiittia, joka sisältää lähes puhdasta hiiltä. Varsinainen kivihiili on hiilipitoisuudeltaan antrasiittia pienempää. Ruskohiili on nuorinta kivihiiltä ja siinä hiilipitoisuus on alhaisin. Ruskohiiltä on kaikista maailman hiilivaroista noin puolet.

Kivihiili on ensimmäinen fossiilinen polttoaine, jota ihminen hyödynsi. 1700-luvun lopulla Englannissa kivihiili mahdollisti teollisen vallankumouksen. Kivihiilen myötä syntyi teollisuusalueita Englannin keskiosiin, Ruhrin alueelle ja Belgiaan, mikä levisi myös muualle Eurooppaan.

Hiiltä poltetaan sähköä tuottavissa lämpövoimaloissa ja sitä käytetään myös muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineena, missä siitä valmistetaan kemikaaleja, synteettistä kumia sekä lääkkeitä. Hiiltä käytetään myös teräksen valmistuksessa. Suomessa käytetään paljon puolalaisia ja venäläisiä hiililaatuja.

Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettu polttoaine.

Energian kokonaiskulutuksesta hiilen osuus on noin 24 prosenttia. Kivihiilen lasketaan riittävän vielä noin 200 vuodeksi.

Merkittävimmät esiintymisalueet

Carbó | Glo | Kohle | Coal | Carbón | Charbon | פחם אבן | Carbone (roccia) | Steenkool | 石炭 | Kull | Węgiel | Carvão mineral | Premog | 煤炭

Luonnonvarat