Kiljun valmistaminen.JPG Kilju on kotitekoisesti vedestä, sokerista ja hiivasta valmistettu alkoholijuoma. Ainesosien suhde on erittäin tärkeä lopputuloksen kannalta.

Kilju valmistetaan yleensä muovisangossa, jonka tilavuus vaihtelee yleisimmin viiden ja kolmenkymmenen litran välillä. Toinen yleinen käyntiastia on 1,5—2 litran virvoitusjuomapullo, joka läpinäkyvyysominaisuutensa ansiosta antaa hyvän kuvan kiljun käymistilasta. Käymisastian ei pidä olla täysin ilmatiivis, jottei hiilidioksiidin paine räjäytä astiaa eikä täysin avoin, jottei ilmassa oleva happi ylikäytä alkoholia etaanihapoksi eli etikaksi. Aikaisemmin maaseudulla kiljua on käytetty muurahaiskeossa kesäaikaan, sillä muurahaiskeon lämpötila on optimaalinen kiljussa tapahtuvalle alkoholikäymiselle.

Eritoten maustamatonta kiljua voidaan käyttää viinan sijasta juomasekoitusten raaka-aineena. Appelsiinimehu on suosittu ainesosa pitkissä kiljudrinkeissä.

Kilju voidaan maustaa erilaisilla mehuilla tai esansseilla. Yksi yleinen kiljun varianteista on appelsiinikilju, joka valmistetaan käyttämällä jäädytettyä appelsiinimehua. Tällöin käyminen voi alkaa ilman hiivaa, mutta epäterveellisiä alkoholeja tuottavan villikäymisen todennäköisyys suurenee. Kiljun valmistaminen on Suomessa laitonta, ellei siihen käymisvaiheessa lisätä riittävästi marjoja, hedelmiä tai viljatuotteita, mikä lakiteknisesti tekee tuotteesta viiniä tai olutta ^*. Muihin alkoholijuomiin verrattaessa kilju muistuttaa eniten simaa, kotiviiniä tai ranskalaista Beaujolais nouveau -viiniä, jotka useimmiten nautitaan kiljun tapaan kypsymättöminä.

Helpon ja edullisen valmistusmenetelmänsä sekä voimakkaasti päihdyttävän vaikutuksensa vuoksi kilju on erityisen suosittu nuorison ja alkoholistien keskuudessa. Kiljun heikko maine johtuu suurelta osin sen osaamattomasta valmistuksesta: epäoptimaaliset käymisolosuhteet, juoman nauttiminen kesken käymisprosessin sekä kirkastamisen poisjättäminen olennaisesti heikentävät lopputulosta. Kirkastamatonta kiljua kutsutaan toisinaan "lömpiksi". Pitkä säilöntäaika muuttaa säilöntäaineettoman kiljun sisältämän alkoholin, etanolin, hapen vaikutuksesta etaanihapoksi, jolloin maku muuttuu erittäin happamaksi ja alkoholipitoisuus pienenee. Kilju on parasta juoda mahdollisimman pikaisesti valmistusprosessin jälkeen (muutama päivä kirkastuksesta) ellei säilöntäaineiden käyttöön ole mahdollisuuksia.

Kilju voidaan jalostaa pontikaksi tislaamalla.

Aiheesta muualla

• Alkoholia kotikonstein - sisältää mm. kiljunteko-ohjeita
• Ohjeet appelsiinikiljun valmistamiseen
• Useita vinkkejä kiljun valmistukseen
• Kiljun teko-ohjeita
• Asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta 22.12.1994/1344

Kilju