article

Homoseksuaalisuus on seksuaalisen vetovoiman, romanttisen rakkauden tai eroottisesti virittyneen esteettisen vetovoiman tuntemista omaa sukupuolta kohtaan. Naisten homoseksuaalisuutta kutsutaan lesboudeksi.

Etymologia ja termit


Lautrec the two girlfriends c1894-5.jpgin maalauksessa.]]

Homoseksuaalisuus sanana koostuu kreikan homo-etuliitteestä (=sama) ja latinan sanajuuresta sex (=sukupuoli).

Sanan homoseksuaalisuus muodosti saksalainen lakimies ja merkittävä 1800-luvulla vaikuttanut homoseksuaalien oikeuksiin erikoistunut asianajaja Karl Heinrich Ulrichs erästä oikeudenkäyntiä varten vuonna 1869. Puhekielessä (ja nyttemmin rennossa kirjakielessä) homoseksuaalisia miehiä kutsutaan yleensä homoiksi; hintti-sana mielletään yleensä haukkumasanaksi, vaikkakin sanaa on yritetty ottaa yleisempään käyttöön ja muuttaa sen merkitystä positiivisemmaksi. Nykyisin useat tahot pitävät korrektina termiä "seksuaalinen vähemmistö".

Englanniksi homoseksuaalia tarkoittavana ilmaisuna käytetään sanaa gay ("hilpeä, iloinen"), kun taas homosexual yleensä ajatellaan kliiniseksi ja negatiiviseksi. "Gay" sanan joukko homoseksuaaleja valitsi itse 1950-luvulla, ja se vakiintui kielenkäyttöön viimeistään 1970-luvulla, jolloin homoseksuaalisuudesta puhuttiin julkisuudessa paljon. Valittu sana oli tarkoituksella sävyltään positiivinen. Suomessa homoseksuaalisuus-termi ilmaantui arkikäyttöön 1950-luvulla, ja termiä lesbous alettiin käyttää 1970-luvun lopussa.

Syntyperä


Homoseksuaalisuuden luonnetta ja syntysyitä on monialaisesti yritetty selittää useiden vuosikymmenten ajan, mutta minkäänlaista yksimielisyyttä ei ole saavutettu. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu mahdollisuus, että homoseksuaalisuuteen liittyisi tiettyjä fysiologisia piirteitä. Eräiden tutkimuksien mukaan voi olla mahdollista, että sikiönkehityksen alkuvaiheiden hormonitasoilla voisi olla yhteyttä homoseksuaalisuuteen niin miehillä kuin naisillakin. Tutkimuksissa on myös etsitty vaihtelevalla menestyksellä niin kutsuttua homogeeniä tai homogeenejä. Taipumus homoseksuaalisuuteen on yleensä nähty varhaisessa vaiheessa kehittyväksi ja melko pysyväksi ominaisuudeksi, samoin kuten taipumus heteroseksuaalisuuteenkin.

Homoseksuaalisuuden biologisista syistä on esitetty esimerkiksi seuraavia teorioita: *

  • Simon LeVayn (Salk-instituutti v. 1991) mukaan eräs hypotalamuksen (aivolisäkkeen tietyn soluryhmän) osa on homomiehillä samankokoinen kuin naisilla eli pienempi kuin heteromiehillä.
  • Laura Allenin ja Richard Gorskin (Kalifornian yliopisto v. 1992) mukaan aivokurkiainen on homomiehillä ja -naisilla paksumpi kuin heteromiehillä.
  • Muun muassa yhdysvaltalaisten Richard C. Pillardin, J. D. Weinrichin ja Michael Baileyn mukaan etenkin miesten homoseksuaalisuus vaikuttaa perinnölliseltä, sillä sitä esiintyy tietyissä suvuissa muita enemmän, ja se on yleensä identtisillä kaksosilla yhteinen piirre.
  • Dean Hamerin (Yhdysvaltain syöpäinstituutti) mukaan homoseksuaalien x-kromosomin päässä on piirteitä, jotka poikkeavat heteroiden vastaavista.
  • Evoluutikko George Evelyn Hutchinsonin mukaan kyseessä on niin sanottu balansoitunut polymorfismi.
  • Tuoreen kanadalaistutkimuksen (johdossa Anthony Bogaert) mukaan miesten homoseksuaalisuus kehittyisi lapsen sikiöaikana, äidin tuottaessa ei-miehistä vasta-ainetta poikasikiöön. Veljeksistä nuorimmalle tätä kertyisi eniten. Vasta-aine vaikuttaisi poikalapsen siihen aivojen osaan, joka vaikuttaa seksuaaliseen suuntautumiseen. Naissikiöihin tämä ei vaikuttaisi, sillä äidit itsekin naisina eivät luo vasta-aineita. Tutkimusta ruoditaan yhä.

Teorioita homoseksuaalisuuden psykologisista syistä:

  • Irwing Bieberin (1962) mukaan homoseksuaalisuus on poissaolevan tai vihamielisen isän ja tungettelevan äidin leimaaman lapsuuden synnyttämä.
  • Erik Ewaldsin (1993) mukaan homoseksuaalisuus on äitisuhteesta johtuva neuroosi, joka voi syntyä jo kohdussa.

Edellä mainittujen lisäksi homoseksuaalisuuden on jossain yhteiskuntatieteissä käsitetty olevan psykologisen tai biologisen sijaan sosiaalinen ominaisuus, joka kehittyy ihmisen elämänaikana. On myös kyseenalaistettu koko kysymys homoseksuaalisuuden syystä, sillä se leimaa homoseksuaalisuuden poikkeavaksi kyseenalaistamattomaan heteroseksuaalisuuteen, jonka syytä ei kysellä, verrattuna. Myös käsitys seksuaalisuudesta murrosiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana on kyseenalaistettu ja samoin tiukka hetero, homo, bi -jaottelu, joka sulkee näkyvistä välimuodot.

Homoseksuaalisuus, kuten hetero- tai biseksuaalisuuskin, ilmenee ihmisessä yleensä puberteetti-iän myötä. Kun ihmisen seksuaalisuus ja siihen liittyvät tunteet heräävät, niin samalla herää myös mielenkiinto sitä sukupuolta kohtaan, josta henkilö kiinnostuu.

Esiintyminen


Homoseksuaalisuuden tarkkaa esiintymistiheyttä yhteiskunnassa on mahdoton määritellä. Tutkimuksilla saadut prosenttiosuudet riippuvat esimerkiksi siitä, mikä luokitellaan homoseksuaalisuudeksi, millainen otos ja ja miten valittu kohdejoukko tutkimuksessa on ollut mukana sekä mitä tiedonkeruumenetelmiä tutkimuksissa on käytetty. Homoseksuaalisuuden esiintymistä koskevien tutkimuksien joukossa on myös merkittävästi tarkoitushakuista pseudotutkimusta, joka pyrkii, esimerkiksi poliittisten tarkoitusperien vuoksi, joko yli- tai aliarvioimaan homoseksuaalisuuden esiintymisen yleisyyttä.

Eräitä tuloksia homoseksuaalisuuden esiintymistiheydestä:

  • 37 % tutkituista yhdysvaltalaisista miehistä oli saanut jonkinasteisen orgasmin ollessaan kontaktissa toisen aikuisen miehen kanssa *.
  • 13,5 % tutkituista kanadalaisista miehistä ilmoittautui homoseksuaaliksi *.
  • 0,7 % tutkituista suomalaisista oli "homoseksuaalisesti suuntautuneita" ja 6,4 % "ainakin osaksi biseksuaalisesti suuntautuneita". Homoseksuaalisuus oli miehillä kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla, mutta biseksuaalisuus yhtä yleistä. *

Eläinten homoseksuaalisuus

Eläinten keskuudessa esiintyy toisinaan saman sukupuolen edustajien välistä seksuaalista käyttäytymistä. Tässä saattaa kuitenkin olla usein kyse luonteeltaan erilaisesta ilmiöstä kuin ihmisten homoseksuaalisuus.

Esimerkkejä:

  • Amerikanmerilokit elävät pelkkien naaraiden muodostamissa yhdyskunnissa. Lokkinaaraat käyvät keskenään läpi parittelurituaalit ja elävät kestävissä lesboliitoissa.
  • Juoksuliskoilla kahden naaraan parittelu käynnistää toisen sikiönkehityksen.
  • Amerikandallinlammasten lisääntymisaikoina naaraasta taistelleista uroksista voitokkaampi raiskaa hävinneen uroksen.
  • Urosten homoseksuaalisuutta esiintyy myös mm. leijonilla, Amerikan anolisliskoilla ja apinoilla (esim. Aasian lehtiapinoihin kuuluvilla hulmaaneilla).

Homoseksuaaleihin kohdistuva vaino, syrjintä ja torjunta


Kielteinen asennoituminen homoseksuaalisuuteen ja homoseksuaaleihin vaihtelee suorasta vainosta syrjintään ja torjuntaan. Äärimmäistä homoseksuaalien halveksuntaa tai pelkoa kutsutaan homofobiaksi.

Homoseksuaaleja vainottiin muun muassa natsi-Saksassa, koska heidät katsottiin epänormaaleiksi *; lesboja vaino ei koskenut. Natsi-Saksa lähettikin järjestelmällisesti homoseksuaaleja sekä poliittisista syistä perusteettomastikin homoseksuaaleiksi leimattuja keskitys- ja tuhoamisleireille. Kun Saksan liittotasavalta alkoi maksaa korvauksia keskitysleirien kauhuista selvinneille, jätettiin homot näiden korvausten ulkopuolelle sillä perusteella, että heidät oli tuomittu vankeuteen laillisesti: homoseksuaalisuus oli vielä 1940-luvulla rikos useissa länsimaissa.

Malesiassa entinen varapääministeri Anwar Ibrahim on tuomittu pitkään vankeusrangaistukseen ilmeisen tekaistujen homoseksuaalisuussyytösten nojalla vuonna 1998 (hän oli naimisissa). Hänet vapautettiin vuonna 2004.

Homoseksuaalisuudesta vaikeneminen on edelleen yleistä. Esimerkiksi Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli -teoksen suomennoksesta jätettiin 1980-luvulla pois kappale lesboudesta, ja Anne Frankin päiväkirjan lopusta jätettiin julkaisematta lesbovivahteita sisältänyt osa. 17. toukokuuta on Kansainvälinen homofobian vastainen päivä. Päivän tarkoituksena ei ole ainoastaan kampanjoida homojen, biseksuaalien lesbojen ja trans-ihmisten oikeuksista, vaan myös tehdä yhteiskunnasta tietoisempi näiden vähemmistöjen olemassaolosta ja ongelmista. 17. toukokuuta 1990 General Assembly of the World Health Organization poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden listasta ja yli vuosisadan kestänyt lääketieteen homofobia päättyi.

Homoseksuaalisuus taiteessa


Cambridge tondo.jpg

Homoseksuaalisuus ja laki


Suomessa

Suomessa homoseksuaaliset suhteet rikollistava laki astui voimaan vuonna 1894. Rangaistavuus kumottiin vuonna 1971, jota ennen lain perusteella oli tuomittu yli tuhat ihmistä pelkästään vuosina 1924-1971. Dekriminalisoinnin mukana voimaan astui kehotuskielto ja heterosuhteita korkeammat suojaikärajat. Sairausluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1981, mutta itseä häiritsevä homoseksuaalisuus on edelleen psykiatrinen diagnoosi. Vuonna 1995 rikoslakiin lisätty syrjintärikos kieltää syrjinnän elinkeinotoiminnassa ja virassa seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Vuodesta 2002 lähtien samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet solmia rekisteröidyn parisuhteen, joka on eräitä adoptiota ja sukunimeä koskevia seikkoja lukuun ottamatta oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan identtinen avioliiton kanssa.

Laws on homosexuality no text.PNG

Maailmalla

Homoseksuaalisuuden yleinen rangaistavuus poistettu: Ranska 1791; Belgia ja Luxemburg 1792; Alankomaat 1811; Espanja 1822; Portugali 1852; Italia 1889; Tanska 1930; Puola 1932; Sveitsi 1937-1942; Ruotsi 1944; Unkari ja Tšekkoslovakia 1961; Englanti ja Wales 1967; DDR ja Bulgaria 1968; Saksan liittotasavalta 1969; Itävalta ja Suomi 1971; Norja 1972; Slovenia; Kroatia ja Montenegro 1977; Skotlanti 1980; Pohjois-Irlanti 1982; Irlanti, Venäjä ja Liettua 1993

Katso myös


Aiheesta muualla


Lähteet


  1. A. Kinsey et al.: Sexual Behavior in the Human Male (1948)
  2. C. Bagley et al.: On the prevalence of homosexuality and bisexuality, in a random community survey of 750 men aged 18 to 27 (1998)
  3. O. Kontula et al.: Suomalainen seksi (1993)
  4. H.P. Bleuel (1973): Sex and Society in Nazi Germany. New York, Lippincott
  5. E. Calic (1982): Reinhard Heydrich: The Chilling Story of the Man Who Masterminded the Nazi Death Camps. Military Heritage Press, William Morrow
  6. K. Heiden (1944): Der Fuehrer: Hitler's Rise to Power. Boston, Houghton Mifflin
  7. H. Oosterhuis & H. Kennedy (1991): Homosexuality and Male Bonding in Pre-Nazi Germany: the youth movement, the gay movement and male bonding before Hitler's rise: original transcripts from Der Eigene, the first gay journal in the world. New York, Harrington Press
  8. E. Shaul (1982): "Homosexuality in the Third Reich." artikkeli teoksessa I. Gutman (toim.). Encyclopedia of the Holocaust. Tel Aviv, Sifria Poalim
  9. Tiede 7/2002, Erkki Kauhanen

Homoseksuaalisuus

مثلية | Homosexualidá | Хомосексуалност | Homosexualitat | Homosexualita | Homoseksualitet | Homosexualität | Ομοφυλοφιλία | Homosexuality | Homosexualidad | Samseksemo | همجنس‌گرایی | Homosexualité | Co-sheòrsachd | 동성애 | Homoseksualnost | Omosessualità | הומוסקסואליות | Homoseksualitas | Homosexualitas | Homoseksualai | Homoszexualitás | Хомосексуалност | Homoseksual | Homoseksualiteit | 同性愛 | Homofili | Homoseksualizm | Homossexualidade | Homosexualitate | Гомосексуальность | Homosexuality | Homosexualita | Homoseksualnost | Homosexualitet | Đồng tính luyến ái | 同性戀

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Homoseksuaalisuus".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld