Eurooppa

Eurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa Euraasian supermantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen sekä selvästi tiheimmin asuttu maanosa. Eurooppa on jakautunut 44–49 pääosin pienikokoiseen valtioon. Europe satellite globe.jpg

Etymologia

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europesta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).

Arkeologia

Katso artikkeli Eurooppalaisten alkuperä .

Neandertalin ihminen eli Euroopassa noin 135 000 eaa – 28 000 eaa. Neanderthalin ihminen ja Cro-Magnonin ihminen ovat siten asuttaneet Eurooppaa yhtäaikaisesti 6 000 - 7 000 vuoden ajan. Cro Magnon ihmisen on väitetty saapuneen Eurooppaan Ural - vuorten yli suurriistaa metsästäen. Arkeologinen Aurignacin kulttuuri oli laajalla alueella Euroopassa liikkuvaa metsästäjien aikaa 36 000 eaa- 30 000 eaa. Cromagnonin migraatio (muutto) on tapahtunut Eurooppaan kahdessa vaiheessa ensin Aurignac ja sen jälkeen Gravetten kulttuurin migraatio 30 000 - 22 000 eaa. Näiden metsästäjäväestöjen perimää on nykyisissä eurooppalaisissa n. 75%:a.

Maanviljelijöiden (indoeurooppalaisten) muuttoa Eurooppaan on tapahtunut n. 6 000 eaa. alkaen, näiden perimää on n. 20% . Myöhemmin n. 800 eaa jälkeen mm. muuttaneita väestöjä ovat mm. kimmerialaiset, skyytit , sarmaatit, hunnit, mongolit ja turkkilaiset, näiden perimää Eurooppalaisilla väestöillä on n. 5%:lla.

Historia

Katso pääartikkeli Euroopan historia.

Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

korkein vuori: Elbrus (5 642 m), Venäjä
suurin järvi: Laatokka (17 700 km²), Venäjä
pisin joki: Volga (3 685 km), Venäjä
suurin saari: Iso-Britannia (219 000 km²)
mantereen ääripisteet: Nordkinn, Norja (71°8' N), Cabo da Roca, Espanja (9°31' W), Punta Marroqui, Espanja (36°0' N), Uralvuorten pohjoisosa (n. 63° E)

Euroopan määritelmä

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros luetaan yleensä maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio.

Eurooppa.png

Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):

Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä. Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun vuonna 2007.
Lisäksi osia Azerbaidžanista, Georgiasta ja Kazakstanista kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan.

Europe_political_map.png Euroopan alaryhmittymiä:

Euroopan valtiot

Lippu	Nimi	Pinta-ala (km²)	Asukasluku (arvio 1.7.2002)	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki
Flag of the Netherlands.svg	Alankomaat	41 526	16 318 199	393,0	Amsterdam, Haag
Flag of Albania.svg	Albania	28 748	3 544 841	123,3	Tirana
Flag of Andorra.svg	Andorra	468	68 403	146,2	Andorra la Vella
Flag of Armenia.svg	Armenia¹	29 800	–	–	Jerevan
Flag of Azerbaijan.svg	Azerbaidžan²	39 730	4 198 491	105,7	Baku
Flag of Belgium.svg	Belgia	30 510	10 274 595	336,8	Bryssel
Flag of Bosnia and Herzegovina.svg	Bosnia ja Hertsegovina	51 129	3 964 388	77,5	Sarajevo
Flag of Bulgaria.svg	Bulgaria	110 910	7 621 337	68,7	Sofia
Flag of Spain.svg	Espanja³	498 506	40 077 100	80,4	Madrid
Flag of Georgia.svg	Georgia²	49 240	2 447 176	49,7	Tbilisi
Flag of Ireland.svg	Irlanti	70 280	3 883 159	55,3	Dublin
Flag of Italy.svg	Italia	301 230	57 715 625	191,6	Rooma
Flag of Iceland.svg	Islanti	103 000	279 384	2,7	Reykjavík
Flag of Austria.svg	Itävalta	83 858	8 169 929	97,4	Wien
Flag of Kazakhstan.svg	Kazakstan²	–	–	–	Astana
Flag of Greece.svg	Kreikka	131 940	10 645 343	80,7	Ateena
Flag of Croatia.svg	Kroatia	56 542	4 390 751	77,7	Zagreb
Flag of Cyprus.svg	Kypros¹	5 995	780 133	130,1	Nikosia
Flag of Latvia.svg	Latvia	64 589	2 366 515	36,6	Riika
Flag of Liechtenstein.svg	Liechtenstein	160	32 842	205,3	Vaduz
Flag of Lithuania.svg	Liettua	65 200	3 601 138	55,2	Vilna
Flag of Luxembourg.svg	Luxemburg	2 586	448 569	173,5	Luxemburg
Flag of Macedonia.svg	Makedonian tasavalta	25 333	2 054 800	81,1	Skopje
Flag of Malta.svg	Malta	316	397 499	1 257,9	Valletta
Flag of Moldova.svg	Moldova	33 843	4 434 547	131,0	Chişinău
Flag of Monaco.svg	Monaco	1,95	31 987	16 403,6	Monaco
Flag of Montenegro.svg	Montenegro	13 812	616 258	48,7	Podgorica
Flag of Norway.svg	Norja	324 220	4 525 116	14,0	Oslo
Flag of Poland.svg	Puola	312 685	38 625 478	123,5	Varsova
Flag of Portugal.svg	Portugali⁴	91 568	10 084 245	110,1	Lissabon
Flag of France.svg	Ranska	547 030	59 765 983	109,3	Pariisi
Flag of Romania.svg	Romania	238 391	21 698 181	91,0	Bukarest
Flag of Sweden.svg	Ruotsi	449 964	8 876 744	19,7	Tukholma
Flag of Germany.svg	Saksa	357 021	83 251 851	233,2	Berliini
Flag of San Marino.svg	San Marino	61	27 730	454,6	San Marino
Flag of Serbia (state).svg	Serbia	88 361	9 396 411	126,83	Belgrad
Flag of Slovakia.svg	Slovakia	48 845	5 422 366	111,0	Bratislava
Flag of Slovenia.svg	Slovenia	20 273	1 932 917	95,3	Ljubljana
Flag of Finland.svg	Suomi	337 030	5 183 545	15,4	Helsinki
Flag of Switzerland.svg	Sveitsi	41 290	7 301 994	176,8	Bern
Flag of Denmark.svg	Tanska	43 094	5 368 854	124,6	Kööpenhamina
Flag of the Czech Republic.svg	Tšekin tasavalta	78 866	10 256 760	130,1	Praha
Flag of Turkey.svg	Turkki²	–	11,044,932	–	Ankara
Flag of Ukraine.svg	Ukraina	603 700	48 396 470	80,2	Kiova
Flag of Hungary.svg	Unkari	93 030	10 075 034	108,3	Budapest
Flag of Belarus.svg	Valko-Venäjä	207 600	10 335 382	49,8	Minsk
Flag of the Vatican City.svg	Vatikaani	0,44	900	2 045,5	Vatikaani
Flag of Russia.svg	Venäjä²	3 960 000	106 037 143	26,8	Moskova
Flag of Estonia.svg	Viro	45 226	1 415 681	31,3	Tallinna
Flag of the United Kingdom.svg	Yhdistynyt kuningaskunta	244 820	59 778 002	244,2	Lontoo

¹Armenian ja Kyproksen katsotaan yleensä kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.
²Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Turkki ja Venäjä sijaitsevat maantieteellisesti osittain Aasian puolella; luvuissa on otettu huomioon vain Euroopanpuoleiset osat.
³Lukuihin ei ole laskettu mukaan Kanariansaaria eikä Ceutaa ja Melillaa, jotka kuuluvat Afrikkaan.
⁴Lukuihin ei ole laskettu mukaan Madeiran saariryhmää, joka on Afrikassa.