Suomen eduskunta

Stairs of Finnish Parliament.jpgin suunnittelema Eduskuntatalo vihittiin käyttöön 7. maaliskuuta 1931.]] Suomen eduskunta on Suomen perustuslain määräämä kansaa edustava elin, joka koostuu 200 kansanedustajasta. Istuntosalissa on kuitenkin vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Kansalaiset valitsevat vaaleilla kansanedustajat neljän vuoden välein. Eduskunnan eli parlamentin vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu.

Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka puolestaan valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa. Eduskunnassa kansan valitsemat edustajat joko hyväksyvät sellaisenaan tai muuttavat osittain tai hylkäävät kokonaan hallituksen tekemät lakiesitykset ja valtion varojen käyttöä koskevan budjetin.

Kansanedustajat voivat tehdä myös omia lakiesityksiä, mutta ne menevät hyvin harvoin läpi. Usein edustajien omien lakiesitysten motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakiesityksen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.

Lakiesitysten lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita ns. valtiopäivätoimia. Niitä ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset, toimenpidealoitteet, talousarvioaloitteet, keskustelualoitteet ja välikysymykset.

Eduskunnan historia

Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Eduskuntauudistuksen taustalla on Venäjälle tappiollinen Venäjän-Japanin sota vuosina 1904-1905. Sota vei Venäjän levottomuuksiin ja suurlakkoon sekä johti esimerkiksi Venäjän parlamentin, duuman perustamiseen. Levoton aika johti myös Suomessa suurlakkoon loka-marraskuussa 1905. Lakolla suomalaiset protestoivat erityisesti sortokautena tunnettuihin laittomina pitämiinsä venäläistämistoimiin. Suurlakon seurauksena keisari Nikolai II antoi manifestin johon päättyi ensimmäinen sortokausi. Samassa yhteydessä annettiin lupaus yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan kansanedustuslaitoksen luomisesta.

Suomessa kutsuttiin koolle ylimääräiset säätyvaltiopäivät joulukuussa 1905 toteuttamaan eduskuntauudistuksen. Samalla otettiin käsittelyyn muitakin demokraattisen kehityksen kannalta keskeisiä lakeja, eli laki eduskunnan oikeudesta valvoa hallituksen jäsenten virkatointen laillisuutta, laki sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta sekä painovapauslaki. Uutta valtiopäiväjärjestystä valmistelemaan asetettiin professori Robert Hermansonin johtama komitea. Ehdotus esiteltiin keisarille maaliskuussa 1906 ja toukokuussa hallitus antoi säädyille esityksen uudesta valtiopäiväjärjestyksestä ja vaalilaista. Säädyt hyväksyivät lait äänestyksen jälkeen 1. kesäkuuta 1906. Nikolai II vahvisti lait ja määräsi uudistuksen tulemaan voimaan 1. lokakuuta 1906.

Eduskuntauudistuksessa korvattiin tuolloin Euroopan vanhanaikaisimmat, 1600-luvulta periytyvät, säätyvaltiopäivät aikansa uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä suhteellinen vaalitapa olivat vielä varsin harvinaisia ja naisten äänioikeus valtiollisissa vaaleissa toteutui ensimmäisenä maana Euroopassa juuri Suomen eduskuntauudistuksessa. Samalla naiset saivat myös vaalikelpoisuuden. Äänioikeutettujen suomalaisten määrä kymmenkertaistui 1 272 873 äänioikeutettuun, kun kaikki naiset ja säätyihin kuulumattomat miehet saivat äänioikeutensa. Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajaksi asetettiin 24 vuotta.

Eduskunta1907.jpg

Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Ensimmäiseen täysistuntoonsa uudet kansanedustajat kokoontuivat 23. toukokuuta 1907 ja eduskunnan juhlalliset avajaiset pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Koska 200 kansanedustajaa eivät mahtuneet Säätytalolle, täysistunto pidettiin Helsingin Vapaapalokunnan talossa, joka sijaitsi Ateneumin naapurissa. Eduskunta kokoontui siellä aina vuoteen 1911 asti, jolloin uudeksi kokoontumispaikaksi tuli Heimolan talo. Se sijaitsi Vuorikadun ja nykyisen Yliopistokadun kulmassa.

Heimolan talossa eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta, 1917. 1919 vahvistettiin Suomen hallitusmuoto, joka määritteli eduskunnan aseman seuraavasti: Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sama teksti sisältyy Suomen nykyiseen perustuslakiin. Vuonna 1928 valtiopäiväjärjestystä uudistettiin.

Nykyiseen Eduskuntataloon muutettiin sen valmistuttua 1931.

Historiansa aikana eduskunta on kokoontunut ainoastaan kerran Helsingin ulkopuolella. Eduskunta kokoontui täysin salaisesti Kauhajoella talvisodan aikana 1.12.1939 - 12.2.1940. Päätös muutosta Kauhajoelle tehtiin välittömästi Neuvostoliiton pommitusten alettua ja muutto tapahtui yöllä marraskuun viimeisenä päivänä. Kauhajoki valittiin koska se sijaitsi kaukana itärajasta, eikä siellä ollut Neuvostoliiton pommituksille kiinnostavia kohteita kuten satamaa tai lentokenttää. Kansanedustajilla avustajineen oli vain muutama tunti aikaa koota tavaransa pimeästä eduskuntatalosta ennen kuin matka junalla Kauhajoelle alkoi. Kauhajoella eduskunnan tulosta tiedettiin vain tunti ennen junan saapumista. Muutoinkin koko Kauhajoella olo ajan eduskunnan toiminta oli niin salaista etteivät edes kaikki kauhajokelaiset itse tienneet mitä pitäjässä tapahtui.

Eduskunta vietti satavuotisjuhlaansa 1. kesäkuuta 2006. Juhlien huomatuimmaksi tapaukseksi jäi Vihreän liiton kansanedustajan Heidi Hautalan ryhmäpuheenvuoro, jossa tuomittiin voimakkaasti Venäjän demokratiakehityksen saama negatiivinen käänne presidentti Vladimir Putinin kaudella.

Täysistunto ja valiokunnat

Parliament_new_building_room.jpg Näkyvin osa eduskunnan toimintaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista.

Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.

Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.

Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.

Hallituksen luottamus ja eduskunnan hajottaminen

Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.

Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Vuosina 1919–1991 presidentin hajotusoikeus oli rajoittamaton, ja Suomessa on eduskunta hajotettu presidentin toimesta seitsemän kertaa, vuosina 1924 (Ståhlberg), 1929 (Relander), 1930 (Relander), 1953 (Paasikivi), 1962 (Kekkonen), 1971 (Kekkonen) sekä 1975 (Kekkonen).

Vasemmistosta oikeistoon

Eduskunta jakautuu vanhastaan vasemmistoon, eli sosialisteihin ja oikeistoon, eli porvareihin. Jako vasemmistoon ja oikeistoon palautuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle. Suomessa tästä käytännöstä tekee poikkeuksen Ruotsalainen kansanpuolue, joka istuu salin oikeassa reunassa, koska sinne on tarvittaessa helpompi järjestää tulkkauspalvelut. Viime aikoina vasemmisto-oikeisto-jako on menettänyt merkitystään Suomessa, kun suurimpia puolueita on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Vaihtoehtoiseksi jakolinjaksi on esitetty konservatismia ja arvoliberalismia, mutta tämä jakolinja kulkee paitsi puolueiden välillä myös niiden sisällä.

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaalit järjestetään aina neljän vuoden välein ja vaalien ehdokkaan tulee olla Suomen kansalainen. Äänioikeus on kaikilla yli 18 vuotiailla Suomen kansalaisilla, jotka eivät ole menettäneet sitä. Vaaleissa Suomi on jaettu vaalipiireihin. Vaaleissa käytetään D'Hondtin menetelmää, jossa puolueen eniten henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas saa kaikki puolueen äänet, toinen saa puolet ja niin edelleen. Eniten ääniä saaneet puolueet muodostavat hallituksen. Seuraavan kerran eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2007.

Eduskunnan paikat puolueittain

Autonomian aika (1907-1917)

puolueet	1907	1908	1909	1910	1911	1913	1916	1917
Ruotsalainen kansanpuolue	24	25	25	26	26	25	21	21
Suomalainen puolue	59	54	48	42	43	38	33	32
Nuorsuomalainen puolue	26	27	29	28	28	29	23	24
Kansanpuolue (maalaisten)	-	-	-	-	-	-	-	5
Maalaisliitto	9	9	13	17	16	18	19	26
Kristillinen työväenliitto	2	2	1	1	1	-	1	-
Suomen sosialidemokraattinen puolue	80	83	84	86	86	90	103	92

Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (1919-1939)

puolueet	1919	1922	1924	1927	1929	1930	1933	1936	1939
Isänmaallinen kansanliike	-	-	-	-	-	-	14	14	8
Kansallinen Kokoomus	28	35	38	34	28	42	18	20	25
Ruotsalainen kansanpuolue	22	25	23	24	23	20	21	21	18
Kansallinen edistyspuolue	26	15	17	10	7	11	11	7	6
Maalaisliitto	42	45	44	52	60	59	53	53	56
Suomen pienviljelijäin puolue	-	-	-	-	-	1	3	1	-
Kristillinen työväenliitto	2	-	-	-	-	-	-	-	-
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	80	53	60	60	59	66	78	83	85
Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden puolue	-	27	18	20	23	-	-	-	-
Kansanpuolue (pula-ajan)	-	-	-	-	-	-	2	-	-
muut	-	-	-	-	-	1	-	1	2

Sodanjälkeiset vuodet (1945-1962)

puolueet	1945	1948	1951	1954	1958	1962
Kansallinen Kokoomus	28	33	28	24	29	32
Ruotsalainen kansanpuolue	14	14	15	13	14	14
Ruotsalainen vasemmisto	1	-	-	-	-	-
Kansallinen edistyspuolue	9	5	-	-	-	-
Vapaamielisten liitto	-	-	-	-	-	1
Suomen Kansanpuolue	-	-	10	13	8	13
Maalaisliitto/Keskustapuolue	49	56	51	53	48	53
Suomen sosialidemokraattinen puolue	50	54	53	54	48	38
Työväen ja pienviljelijöiden sos.dem/sos. liitto	-	-	-	-	3	2
Suomen kansan demokraattinen liitto	49	38	43	43	50	47

Rakennemuutoksen aika 1966-1983

Eduskuntapaikat66-03.png

puolueet	1966	1970	1972	1975	1979	1983
Perustuslaillinen kansanpuolue/oikeistopuolue	-	-	-	1	-	1
Kansallinen Kokoomus	26	37	34	35	47	44
Suomen kristillinen liitto	-	1	4	9	9	3
Ruotsalainen kansanpuolue	12	12	10	10	10	11
Liberaalinen kansanpuolue	9	8	7	9	4	-
Keskustapuolue	49	36	35	39	36	38
Suomen pientalonpoikien/maaseudun puolue	1	18	18	2	7	17
Suomen kansan yhtenäisyyden puolue	-	-	-	1	-	-
Vihreät	-	-	-	-	-	2
Suomen sosialidemokraattinen puolue	55	52	55	54	52	57
Työväen ja pienviljelijöiden sosialistinen liitto	7	-	-	-	-	-
Suomen kansan demokraattinen liitto	41	36	37	40	35	27

Viimeisimmät vaalit 1987-2003

puolueet	1987	1991	1995	1999	2003
Kansallinen Kokoomus	53	40	39	46	40
Suomen kristillinen liitto/Kristillisdemokraatit	5	8	7	10	7
Ruotsalainen kansanpuolue	13	12	12	12	9
Liberaalinen kansanpuolue	-	1	-	-	-
Nuorsuomalaiset	-	-	2	-	-
Remonttiryhmä	-	-	-	1	-
Suomen Maaseudun Puolue/Perussuomalaiset	9	7	1	1	3
Keskustapuolue/Suomen Keskusta	40	55	44	48	55
Vihreät/Vihreä liitto	4	10	9	11	14	-	Ekologinen puolue	-	-	1	-	-
Suomen sosialidemokraattinen puolue	56	48	63	51	53
Suomen kansan demokraattinen liitto/Vasemmistoliitto	16	19	22	20	19
Demokraattinen vaihtoehto	4	-	-	-	-

Katso myös

Luettelo nykyisistä kansanedustajista

Aiheesta muualla

Eduskunta | Parlamentit | Viranomaiset

Gourt Home::Gourt :: Suomen eduskunta