Ci-map.png | Chile Blue Marble.png Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Amerikassa. Se on pitkä ja kapea maa Andien ja Tyynen valtameren välissä. Chilen rajanaapurit ovat Peru, Bolivia ja Argentiina.
1531 espanjalaiset valloittivat inkojen valtion nykyisen Perun alueella. He jatkoivat sitten valtaamalla inkojen hallitsemia maita, etelässä Santiago de Chileen saakka. Ensimmäinen Chilen alueelle suunnannut espanjalainen oli Diego de Almargo vuonna 1535, joka suuntasi Perun eteläosiin Pizarron kanssa syntyneiden alueongelmien jälkeen. Hän ei kuitenkaan jättänyt merkittäviä jälkiä Chileen.
Pedro de Valdivia lähti vastaavalle matkalle 1540-1541. Hän perusti lukuisia kyliä ja lopulta 12. helmikuuta 1541 Santiagon. Espanjalaiset hyökkäsivät vielä etelään rikkauksien toivossa ja sota mapuche-intiaanien kanssa jatkui vuoteen 1609 saakka. Silloin solmittiin Quilinin sopimus Espanjan kuninkaan ja mapuche-kansan välillä, joka takasi autonomian mapucheille.
Chile pysyi Espanjan siirtokuntana vuoteen 1810 saakka. Itsenäisyytensä jälkeen maan on ollut varsin rauhallinen muutamia katkoksia lukuun ottamatta. Tuorein ja pitkäaikaisin tällainen tapaus oli CIAn tukema Augusto Pinochetin vallankaappaus.
Maan nykyinen perustuslaki tehtiin Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin aikana 1980. Perustuslaki lisäsi presidentin valtaa ja toi armeijan johtajille tehtäviä siiviilielämässä. Pinochetin vallan päätyttyä kansanäänestyksen jälkeen 1988 on perustuslakiin tehty muutoksia, joilla presidentin valtaa ja armeijan osuutta on vähennetty.
Toimeenpanovalta on tasavallan presidentin alaisuudessa. Presidenttinä vuosina 2000–2006 on toiminut vasemmistolainen Ricardo Lagos. Presidentin valtakausi on kuusi vuotta, eikä yksi henkilö voi toimia kahta perättäistä kautta presidenttinä. Joulukuussa 2005 ja tammikuussa 2006 järjestetyn kaksivaiheisen presidentinvaalin voitti keskustavasemmistolaisen koalition ehdokas Michelle Bachelet, joka astui virkaansa maaliskuussa 2006. Sosialistipuoluetta edustava Bachelet on ensimmäinen maassa valittu naispresidentti.
Tuomiovalta kuuluu korkeimmalle oikeudelle. Perustuslakikysymyksiä varten on olemassa erillinen Perustuslakituomioistuin, joka voi myös kumota muita lakeja jos ne ovat perustuslain vastaisia.
Lainsäädäntövalta on jaettu kahteen kamariin:
Lait on hyväksyttävä molemmissa kamareissa ennen kuin tasavallan presidentti hyväksyy ne. Presidentillä on rajoitettu veto-oikeus. Lakialoitteita voi tehdä tasavallan presidentti tai kamarit, tosin joistakin asioista lakialoitteen voi tehdä vain presidentti.
Chilessä on viime vuosina ollut jonkin verran korruptiota, mutta ei räikeää vallan väärinkäyttöä.
Chile on jaettu 13 alueeseen, joiden johdossa on intendente. Jokaisella alueella on nimi ja määrätty roomalainen numero. Poikkeuksena on pääkaupunki Santiagon alue, jonka merkintänä on RM, Región Metropolitana eli Pääkaupunkialue.
Chile on etelä-pohjoissuunnassa 4 630 kilometriä pitkä, mutta leveimmillään vain 430 kilometriä idästä länteen, täten hyvin pitkä ja kapea maa. Pohjoisessa vallitsee subtrooppinen ilmasto, siitä hieman etelään on maailman kuivin autiomaa, Atacama. Maan keskiosissa on vehreä laakso, ja etelä on kylmä ja kostea, alun perin metsien peittämä. Maan keskiosan laakson ilmasto muistuttaa Välimeren alueen ilmastoa, joten se on ihanteellinen pöytähedelmien kasvattamiseen sekä viinintuotantoon.
Chilen talous nojautuu vientiin. Pääasiallinen vientituote on edelleen kupari, joskin sen merkitys on vähenemässä. Muut vientituotteet ovat pöytähedelmät, viinit, lohi ja puuhioke. Maa on yksi Latinalaisen Amerikan teollistuneimmista.
Chile on solminut useita vapaakauppasopimuksia, mm. seuraavien maiden kanssa: Kanada, Meksiko, Singapore, Yhdysvallat, Keski-Amerikan maat, EFTA ja Euroopan unioni. Chile on myös useiden kansainvälisten talousjärjestöjen jäsen, mm. APEC, OMC, Mercosur, Pacto Andino jne. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat vehnä, ohra, sokeriruoko, maissi, rehukasvit, vihannekset ja hedelmät.
Väestö on pääosin valkoisia ja mestitsejä. Erityisesti eteläosissa, Pääsiäissaarella ja pohjoisen vuoristoissa elää alkuperäisväestöä.
Chilessä on kaksi Nobel-palkittua kirjailijaa: Gabriela Mistral ja Pablo Neruda. Chilestä ovat kirjoittaneet myös Nobel-palkittu Gabriel García Márquez, teoksen "Miguel Littinin maan alainen seikkailu Chilessä", sekä tanssija Joan Jara miehestään, muusikko Victor Jarasta (Joan Jara: Victor Jara) Jara käsittelee Chilen kulttuurielämää Allenden kauden aikana.
| Juhlapäivät | |||
|---|---|---|---|
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
| 1. tammikuuta | Uudenvuoden päivä | Año Nuevo | |
| maalis-huhtikuu | Pitkäperjantai | Viernes Santo | Siirtyvä päivä, aina perjantai |
| maalis-huhtikuu | Pääsiäinen | Pascua de Resurrección | Siirtyvä päivä |
| 1. toukokuuta | Vappu | Día del Trabajo | |
| 21. toukokuuta | Laivastonpäivä | Día de las Glorias Navales | |
| kesäkuu | Corpus Christi | Corpus Cristi | Siirtyvä päivä, aina maanantai |
| 29. kesäkuuta | Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali | San Pedro y San Pablo | Siirtyy aiempaan maanantaihin |
| 15. elokuuta | Marian taivaaseenastuminen | Asunción de la Virgen | |
| 18. syyskuuta | Itsenäisyyspäivä | Día de la Independencia | |
| 19. syyskuuta | Asevoimien päivä | Día de las Fuerzas Armadas | |
| 12. lokakuuta | Kolumbuksen päivä | Día de la Raza | Siirtyy aiempaan maanantaihin |
| 1. marraskuuta | Pyhäinpäivä | Día de Todos los Santos | |
| 8. joulukuuta | Tahraton sikiäminen | Inmaculada Concepción | |
| 25. joulukuuta | Joulupäivä | Navidad | |
Chili | شيلي | Chile | Chile | Çili | Chili | Chile | চিলি | Chile | Чылі | Чили | Xile | Chile | Chile | Chile | Chile | Tšiili | Chile | Χιλή | Chile | Chile | Ĉilio | Txile | شیلی | Chili | An tSile | Chile | 칠레 | चिली | Čile | Chili | Chile | Chile | Cile | צ'ילה | ჩილე | Cilē | Chile | Chili | Chile | Chilia | Čīle | Čilė | Chile | Чиле | Chili | チリ | Chile | Chile | Chile | چىلى | چېلي | Chile | Chile | Chile | Chile | Chili | Чили | चिले | Kili | Cili | Chile | Čile | Čile | Чиле | Čile | Chile | Chile | சிலி | Xile | ประเทศชิลี | Chile | Şili | Чилі | Tsiili | טשילע | 智利