Arkeologia on humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen tiede tai oikeammin joukko tieteitä, jotka tutkivat ihmisen menneisyyttä analysoimalla muinaisjäännöksiä eli niitä jälkiä, joita ihmisten toiminta kautta aikojen on jättänyt maaperään tai meren pohjaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat rakennukset ja niiden perustukset, esinelöydöt eli artefaktit, ihmisten hyödykseen käyttämien eläinten ja kasvien jäännökset (kuten makrofossiilit), haudat ja ihmisten jäännökset, laivanhylyt sekä ihmisen maisemassa aiheuttamat muutokset. Arkeologiaa ei pidä sekoittaa paleontologiaan eli muinaisten eliölajien ja ekosysteemien tutkimukseen.

Arkeologian tehtävänä on kerätä informaatiota ja esittää tulkintoja sellaisista ihmisen historian osa-alueista ja aihepiireistä, joista kirjallista tietoa on liian vähän tai ei lainkaan. Useimmiten arkeologia tutkii verraten kaukaista menneisyyttä, esi- tai varhaishistoriaa, joka voi ulottua esimerkiksi 1700-luvulta miljoonien vuosien takaisiin aikoihin, jolloin ensimmäiset hominidit elivät. Toisinaan arkeologinen tutkimus on kuitenkin tarpeen myös suhteellisen tuoreiden historiallisten tapahtumien selvittämiseksi. Esimerkiksi toinen maailmansota ja 1900-luvun diktatuurien aiheuttamat joukkotuhot ovat jo nyt myös arkeologisia tutkimuskohteita. Arkeologian tutkimusmenetelmiä sovelletaan joskus rikostutkimuksessa (ns. rikospaikka-arkeologia). Jopa sosiologista tutkimusta on tehty arkeologisesti esim. kaatopaikkojen muodostumista ja kulutustottumuksien muutoksia selvitettäessä.

Arkeologia käyttää paljon luonnontieteellisiä apumenetelmiä. 1980-luvulta lähtien yhteiskuntatieteellisten teorioiden (esim. Anthony Giddens ja Pierre Bourdieu) ja tieteenfilosofian merkitys arkeologiassa on kasvanut voimakkaasti (ns. interpretatiivinen eli postprosessualistinen arkeologia). Monet arkeologian tutkimussuuntaukset tekevät tiivistä yhteistyötä kirjallisia lähteitä hyödyntävän historiantutkimuksen kanssa (esim. keskiajan arkeologia). Myös antropologia on tärkeä arkeologian lähitiede.

Tutkimussuuntaukset

Koska arkeologian tutkimuskenttä on tavattoman laaja, arkeologia on jakautunut suureksi joukoksi erilaisia tutkimussuuntauksia, joilla on omat erilliset instituutionsa, tutkimusperinteensä ja osittain oma metodiikkansakin. Arkeologian erilaisia osa-alueita ovat esimerkiksi seuraavat:

• assyriologia
• egyptologia
• esihistoriallinen arkeologia
• etnoarkeologia
• indologia
• historiallinen arkeologia
• kaupunkiarkeologia
• keskiajan arkeologia
• klassillinen arkeologia
• linnoitusarkeologia
• meriarkeologia
• rikospaikka-arkeologia
• teollisuusarkeologia

Arkeologiaa jäljitteleviä näennäistieteitä kutsutaan vaihtoehtoarkeologiaksi.

Arkeologisia kohteita

Suomessa

• Kuninkaanhauta
• Linnavuoret
• Susiluola

Ulkomailla

• Chichén Itzá
• Nag Hammadi
• Oksyrhynkhos
• Pompeji
• Papyrusten huvila

Aiheesta muualla

• DOAJ: Archaeology Arkeologian Open Access -aikakausjulkaisut

Arkeologia

Argeologie | Archäologie | علم الآثار | Arquiolochía | Arkeologi | Arkeologi | প্রত্নতত্ত্ববিদ্যা | Arkéologi | Arheologija | Археология | Arqueologia | Arkeyolohiya | Archeologie | Archaeoleg | Arkæologi | Archäologie | Arheoloogia | Αρχαιολογία | Archaeology | Arqueología | Arkeologio | Arkeologia | باستان‌شناسی | Archéologie | Archeologjie | Arqueoloxía | 고고학 | Arheologija | Arkeologio | Archeologia | Fornleifafræði | Archeologia | ארכאולוגיה | არქეოლოგია | Archeòlogijô | Археология | Akiolojia | Arkeolojiya | Archaeologia | Arheoloģija | Archeologie | Archeologija | Archeologie | Régészet | Археологија | Archeologgia | Archeologie | 考古学 | Arkeologi | Arkeologi | Archéologie | ئارخېئولوگىيە | Archeologia | Arqueologia | Arheologie | Археология | Airchaeologie | Arkeologjia | Archioluggìa | Archaeology | Archeológia | Arheologija | Археологија | Arheologija | Arkeologi | Arkeolohiya | தொல்பொருளியல் | โบราณคดี | Khảo cổ học | Arkeoloji | Археологія | Vönotav | 考古学