Alkoholijuoma

Alkoholika.jpg Alkoholijuoma eli väkijuoma on päihteenä käytettävä etanolipitoinen juoma. Alkoholijuomien vaikuttava aineosa on etanoli, ja ne lasketaan kuuluvaksi keskivahvojen huumausaineiden joukkoon. Alkoholijuomien käyttö on suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia monissa maissa. Näin on myös Suomessa, ja siksi maan alkoholipolitiikan lähtökohtana on usein ollut käytön minimointi.

Perinteisiä mietoja alkoholijuomia ovat sahti, olut ja viini. Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, brandyt, viskit ja liköörit. Kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka ja kilju.

Historia

Jo muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa käytettiin olutta ja muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. On esitetty että maanviljelyksen aloittamisen yksi merkittävä motivaatio saattaisi olla ohran kasvatus oluen raaka-aineeksi.

Tislatun alkoholin historia alkaa noin 1000 eaa., jolloin kiinalaiset oppivat tiettävästi tislauksen taidon. Vuonna 300 eaa., atsteekit käyttivät kaktusviinaa, jota voidaan varmasti pitää jonkinlaisena tequilan esiasteena. On kuitenkin varsin todennäköistä, että he eivät vielä osanneet tislauksen taitoa. Arabikemisti Geber kirjoitti tislauskokeistaan vuonna 800 ja kutsui sitä nimellä al´kohl. Eurooppalaiset alkemistit jatkoivat kokeiluja, ja noin 1100-luvulla venäläiset ja puolalaiset oppivat tislaamaan viljamäskistä vodkan tyyppistä paloviinaa. Samoihin aikoihin irlantilaiset munkit alkoivat tislata ohrasta viinaa, jota he kutsuivat nimellä uisge beatha eli ”water of life”, elämän vettä. Samoihin aikoihin Lounais-Ranskassa keksittiin ruveta tislaamaan rypäleistä tehtyä viinimäskiä jolloin syntyivät konjakki ja amanjakki. Vasta 1500-luvulla syntyi hollantilaisten oma tuote ”elämän vesi”, josta britit myöhemmin tekivät ginin.

Vielä keskiajalla väkijuomat olivat huonosti tislattuja ja muistuttivat enimmäkseen nykyisiä pontikoita tai paloviinoja. Käyttötarkoitus oli varmasti pitkään lääkinnällinen ainakin virallisesti. Viinan pahaa makua pyrittiin maustamaan voimakkailla yrteillä.

Suomessa oli voimassa alkoholin kieltolaki vuosina 1919-1932. Kokeilu jouduttiin kuitenkin lopettamaan, sillä päihteen laiton käyttö, tehtailu ja salakuljetus olivat niin suurimittaista, että vankilat olivat täynnä alkoholirikollisia. Kieltolain vuosina alkoholin kulutus itse asiassa sekä kasvoi määrällisesti että levisi uusiin yhteiskuntaryhmiin alkoholijuomien helpomman saatavuuden takia. Tämän jälkeen yksinoikeus alkoholin tuontiin, vientiin, valmistukseen ja myyntiin päätettiin antaa valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle (nykyään Alko Oy), jolloin alkoholin valmistus ja kauppaa saatiin valtion valvonnan piiriin. Mutta toisin kuin oltiin toivottu, kieltolain kumoaminen johti rikollisuuden ja ongelmakäytön entistä rajumpaan lisääntymiseen, sen sijaan että se olisi laskenut kieltolakia edeltävälle tasolle.

Aiemmin juopumus yleisellä tiellä, kadulla, julkisella paikalla, julkisessa toimituksessa taikka yleisessä kokouksessa oli rangaistava teko, josta rikoslaki sääti sakkorangaistuksen. Juopumuksen rangaistavuus poistettiin vuoden 1969 alusta lähtien muun alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä ^*.

Käyttötavat

Alkoholijuomia käytetään vapaa-ajalla seurustelujuomina sekä ruokajuomina. Ne soveltuvat myös ruoanvalmistukseen muun muassa liekitettäessä.

Vaikutukset

Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti aiheuttaen humalan

Pitempiaikainen käyttö

Alkoholi näyttäisi suojaavan sepelvaltimotaudilta. Aivoverenkierron suhteen alkoholilla on kahdet kasvot: se lisää aivoverenvuotoja, mutta näyttäisi estävän tromboottiselta pohjalta syntyneitä häiriöitä. Vanhuksilla dementian on todettu vähenevän, edellyttäen, että käyttö pysyy kohtuudessa.

Käytön haitat

Alkoholi on myrkky, jonka hajoamistuote, asetaldehydi aiheuttaa haittaa keholle. Alkoholin käyttö alentaa immuniteettia ja tuhoaa hermosoluja. Ajattelu ja havainnointikyky heikkenee. Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus sekä juoppohulluus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen. Ohimeneviä dementiaoireita.

Alkoholi voimistaa egoa, aggressiivisuutta ja aiheuttaa uhkarohkeutta, josta seuraa kohonnut onnettomuusmahdollisuus. Seitsemän kymmenestä Suomessa tehdystä väkivaltarikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Sosiologit ovat havainneet korrelaation käytetyn alkoholin määrän ja väkivaltatapausten kasvun välillä.

Vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista, psykooseja, ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia, rasvamaksa, alkoholihepatiitti, maksakirroosi, epilepsiaa ja aivosairauksia ja -häiriöitä ja aivovaurioita kuten Korsakovin syndrooma (Wernicke-Korsakoff's syndrome, WKS). Ääreishermosto - ja lihassairauksia. Närästys, ruokatorven syöpä ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksia kuten mahahaava ja paksunsuolen syöpä. Krooninen haimatulehdus. Sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia. Kohonnut verenpaine. Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen miehillä. Naisilla munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys. Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla. Suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syövät. Anemia. Vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.

Käytön hyödyt

Miedolla alkoholin kulutuksella (1-3 annosta päivässä iästä ja sukupuolesta riippuen) on joidenkin tutkimusten perusteella väitetty olevan sydänsairauksia vähentävä vaikutus. Tutkimusten perusteella alkoholia kohtuullisesti käyttävät elävät pidempään kuin sitä lainkaan käyttämättömät.

Tutkimuksissa on suljettu pois muut vaikuttavat tekijät siten, että henkilöiden väliset erot johtuvat nimenomaan alkoholin käytöstä. Toisten tutkimusten mukaan hyötyjä ei ole tai ne ovat todennäköisesti haittoja pienemmät [http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/4491314.stm.

Alkoholin juonnin terveyttä edistävä vaikutus on peräisin viinien sisältämistä flavanoideista, eikä samankaltaista vaikutusta ole havaittavissa oluen tai viinojen juonnista. Toisaalta saman terveyshyödyn saa juomalla alkoholitonta viiniä tai viinirypälemehua.

Naisten alkoholin käyttö raskauden aikana

Alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiön keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen määrästä, altistuskertojen huippupitoisuuksista sekä altistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon.

Keskushermoston toimintahäiriö vaihtelee kehitysvammaisuudesta lieviin oppimisvaikeuksiin, joista merkittävämmät ovat tarkkaavaisuushäiriö ja matemaattiset erityisvaikeudet. Erilaisia oireita vaikeasta FAS-syndroomasta (fetaalialkoholisyndrooma, fetal alcohol syndrome) lähes normaaliin lapsiin. FAS – oireisiin kuuluu kasvun viivästymä, keskushermoston toimintahäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet ja erilaiset epämuodostumat. Lievemmissä tapauksissa puhutaan FAE (fetal alcohol defects) -diagnoosista.

Riippuvuuspotentiaali

Alkoholi aiheuttaa helposti voimakkaan, vaikeudeltaan opiaattiriippuvuutta vastaavan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden. Alkoholin vieroitusoireet voivat kuitenkin olla jopa hengenvaaralliset, toisin kuin nikotiinin ja opiaattien. Riippuvuus kehittyy kuitenkin suhteellisen hitaasti verrattuna vaikkapa tupakkaan ja opiaatteihin.

Lainsäädäntö

Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Ravintolamyynti jaetaan sallitun juoman väkevyyden mukaan A- ja B-oikeuksiin. Suomessa mietojen alkoholijuomien (1,2%-22%-vol) hankkimisen edellytyksenä on 18 vuoden ikä. Väkeviä alkoholijuomia (>22%-vol) myydään vain 20 vuotta täyttäneille. Alkoholia ei saa myydä päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle.

Uskonto

Monissa uskonnoissa on joitakin alkoholiin liittyviä opetuksia tai määräyksiä. Islam kieltää alkoholinkäytön kokonaan, ja joissakin islamilaisissa maissa alkoholinkäytöstä, -myynnistä ja -valmistuksesta on tämän johdosta säädetty ankaria rangaistuksia. Buddhalaisilta on kielletty "tajuntaa sumentavien aineiden" käyttö, minkä jotkut tulkitsevat täyskielloksi, toiset taas vain humalajuomista koskevaksi. Jotkin kristityt ryhmät, kuten vanhoillislestadiolaiset, eivät myöskään käytä alkoholia. Alkoholista voi kieltäytyä myös ilman uskonnollista vakaumusta. Tällaista asennetta kutsutaan absolutismiksi.

Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet

^* Rikoslaki 39/1889 43 luku 6§. Laki eräiden juopumuksesta rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta 678/1968.

Alkoholijuomat

Gourt Home::Gourt :: Alkoholijuoma