Abortti eli raskaudenkeskeytys (indusoitu abortti, abortus arte provocatus eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä. Lääketieteessä termi abortti viittaa myös tahattomasti keskeytyneeseen raskauteen (spontaani abortti).Suomen Gynekologiyhdistys ry:n hoitosuositustyöryhmä, Raskaudenkeskeytys hoito -suositus. Duodecim, 2001. 117: p. 2084–2094 http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi27050.
Raskauden keskeytyksessä käytetty menetelmä riippuu siitä, kuinka pitkälle raskaus on edennyt. Ennen yhdeksättä viikkoa tavanomaisin tapa on suorittaa kemiallinen raskaudenkeskeytys, jossa metopreksaanin tai mifepristonin sekä misoprostolin avulla aiheutetaan raskauden keskeytyminen. Noin 8 prosentissa tapauksista tarvitaan kirurgisia jatkotoimia.
Viidenteentoista viikkoon asti yleisin kirurginen menetelmä on imu-aspiraatio, viidennestätoista kahdeksaantoista viikkoon dilataatio ja evakuaatio (dilation & evacuation), jossa kohdunkaula avataan ja kohtu tyhjennetään kirurgisesti.
Kun sikiön koko raskauden edetessä kasvaa, sikiö voidaan ennenaikaisesti poistuttaa kohdusta prostaglandiinin avulla. Hyvin myöhäisessä vaiheessa voidaan joutua turvautumaan kiisteltyyn D&X-menetelmään (Dilation And Extraction), jossa sikiön pää puristetaan kokoon ja sikiö poistetaan kohdusta kokonaisena.
Raskauden keskeytys ei sovi ehkäisymenetelmäksi. Nykyaikaisilla ehkäisymenetelmillä ei-toivottu raskaus voidaan välttää.
Suomessa raskauden keskeytys ei lain mukaan ole vapaa. (Katso Raskaudenkeskeytys ja laki). Raskaudenkeskeytykseen tarvitaan tapauksesta riippuen joko yhden tai kahden lääkärin lähete, tai terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunto ja raskaudenkeskeytyksen saa suorittaa vain luvan saanut sairaala.
Ennen raskausviikkoa 12 raskaus voidaan keskeyttää, jos lapsen synnyttäminen ja hoito olisi kohtuuton rasitus, lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta, äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias, naisella on jo neljä lasta tai lapsen epäillään olevan vammainen. Myöhempään raskaudenkeskeytykseen tarvitaan aina terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä lupa, joka myönnetään äidin nuoren iän, lapsen vakavan vamman tai muiden painavien syiden perusteella. Viimeinen takaraja on 20 raskausviikkoa, lapsen vamman kohdalla 24.
Yhdeksännelle raskausviikolle asti voidaan valita joko lääkkeellinen keskeytys tai imu-kaavinta, viikoilla 9–12 imu-kaavinta ja raskausviikon 12 jälkeen ainoastaan lääkkeellisesti käynnistetty synnytys.
Lääkkeellinen keskeytys tehdään kahden lääkkeen yhdistelmällä (mifepristoni ja prostaglandiini). Keskeytys aloitetaan poliklinikalla ottamalla suun kautta mifepristoni-tabletti ja kahden päivän kuluttua seuraavalla käynnillä annetaan prostaglandiinia. Runsas vuoto alkaa yleensä saman päivän aikana ja kestää muutaman päivän ajan. Jälkivuoto kestää yleensä 2–3 viikkoa. Sairauslomaa kirjoitetaan tarvittaessa kolme päivää. Raskauden keskeytyminen varmistetaan verikokeella kolmen viikon kuluttua.
Kaavinta suoritetaan useimmiten kevyessä nukutuksessa. Esilääkityksenä voidaan antaa mifepristonia, joka pehmittää kohdunkaulakanavaa toimenpidettä varten. Kohdusta tyhjennetään raskausmateriaali emättimen kautta imemällä ja kaapimalla, koko toimenpide kestää noin 15 minuuttia. Kotiin pääse pari tuntia toimenpiteen jälkeen ja jälkivuoto kestää muutamia päiviä.
Myöhäinen raskaudenkeskeytys tehdään yleensä osastolla valvotuissa olosuhteissa. Lääkitys aloitetaan kuten varhaisessa lääkkeellisessä keskeytyksessä, mutta prostaglandiini-lääkitystä jatketaan, kunnes raskaus keskeytyy. Lääkityksen lisäksi voidaan joutua tekemään kaavinta. Jälkivuoto voi kestää muutaman viikon, kaavinnan jälkeen 5–7 päivää.
Joitakin harvoja raskaudenkeskeytyksiä tehdään raskauden komplikaatioiden takia, kun äidin henki on vaarassa (0,4 % aborteista), mutta useimmiten raskaudenkeskeytys tehdään kuitenkin sosiaalisista syistä (90 %). Suomessa toiseksi tavallisin syy on alle 17 vuoden ikä. Joskus raskaudenkeskeytys tehdään nykyisin myös, jos ultraäänikuvaus paljastaa sikiöllä kehitysvamman (2,5 %).
Ehkäisyyn on nykyään kehittyneissä maissa erittäin helppoja tapoja, joten raskaudenkeskeytykset ovat käyneet harvinaisemmiksi ja niistä on tullut viimesijainen vaihtoehto.
Raskaudenkeskeytyksille pyritään löytämään Suomessa kasvavassa määrin vaihtoehtoisia toimintamalleja kuten esimerkiksi lapseksiottaminen eli adoptio. Tätä niin sanottua kriisiraskaustyötä tehdään kunnissa muun muassa ITU-hankkeen kautta.
Jos suojaamaton yhdyntä on päässyt jo tapahtumaan, sitä seuraavan 72 tunnin aikana voi myös käyttää jälkiehkäisyä, joka pyrkii estämään hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdunseinämään. Jälkiehkäisypillerin tultua markkinoille raskauden keskeytykset alkoivat Suomessa selvästi vähentyä.
Raskauden keskeytys on naiselle usein raskas valinta. Raskaudenkeskeytyksellä saattaa olla äidin myöhemmän terveyden ja hedelmällisyyden kannalta ongelmia. Mahdolliset fysiologiset ongelmat ovat nykyisin vähenemään päin ja riippuvat pitkälti käytetystä raskaudenkeskeytyksen tavasta. Tyypillisin ilmenevä fysiologinen ongelma imu-kaavinta-menetelmässä on hedelmällisyyden heikkeneminen.
Raskaudenkeskeytys on vielä monissa maissa kiellettyä lailla. Useissa tapauksissa se on sallittua kuitenkin, jos äidin terveydelle on osoitettavissa selkeä ja vakava vaara. Useimmissa maissa, joissa raskaudenkeskeytys on useimmissa tapauksissa sallittu, siihen vaaditaan kuitenkin vähintään lääkärin suostumus. Maissa, joissa raskaudenkeskeytys on kielletty, tarjoutuu rikkaille kuitenkin useimmiten mahdollisuus ostaa laiton mutta silti turvallinen raskaudenkeskeytys, kun taas köyhemmät turvautuvat vaarallisiin kotikonsteihin.
Jotta nuoret eivät turvautuisi terveydelle vaarallisiin konsteihin, esimerkiksi Suomessa on Väestöliiton piirissä ehdotettu raskaudenkeskeytyksen ilmaisuutta alle 18-vuotiaille ja Väestöliiton psykiatri Raisa Cacciatore pitää pahana takaiskuna sitä, että kouluterveydenhoito joutui laman aikana säästökohteeksi. Rajut supistukset olivat hänen mielestään edesvastuuttomia. (esim. Turun Sanomat 9.4.2003).
Yhdysvalloissa korkein oikeus päätti 1973, että naisella on perustuslaillinen oikeus raskauden keskeytykseen kuuden ensimmäisen raskauskuukauden aikana.
Suomessa oikeutta raskauden keskeytykseen on yhä rajoitettu. Lain raskauden keskeyttämisestä (239/1970) mukaan raskaus voidaan lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:
Niissä maissa, joissa raskaudenkeskeytys on sallittu, raskauden toisen kolmanneksen loppu on yleensä viimeinen mahdollisuus tehdä raskaudenkeskeytys. Raja johtuu pitkälti siitä, että raskauden kolmannen kolmanneksen alussa ennenaikaisesti syntyneet lapset voidaan nykyisellä terveystekniikalla useimmiten pelastaa. Suomessa rajaa on siirretty sitä mukaa, kun terveydenhoitotekniikka on edistynyt.
Raskaudenkeskeytys | Lääketiede | Gynekologia | Kirurgia
Gugur kandungan | Аборт | Avortament | Interrupce | Provokeret abort | Schwangerschaftsabbruch | Abortion | Aborto | Aborto | Interruption volontaire de grossesse | Aborto | Interruzione volontaria di gravidanza | הפלה מלאכותית | Abortas | Terhességmegszakítás | Abortus | 妊娠中絶 | Abort | Abort | Abortion | Aborcja | Interrupção da gravidez | Аборт | Abortion | Абортус | Abortus | Abort | Pagpapalaglag | การแท้ง | Kürtaj | Аборт | 堕胎