Zhou-dynastia

Zhou-dynastia (周 ^*) hallitsi Kiinassa 1066 eaa – 221 eaa Zhou-dynastia jaetaan neljään osaan:

Läntinen Zhou 1066 eaa – 771 eaa
Itäinen Zhou 770 eaa – 256 eaa
Kevättä ja syksyä 770 eaa – 476 eaa
Taistelevat läänitysvaltiot 475 eaa – 221 eaa

Shang-dynastian läntisillä rajoilla, Wei-laaksossa nykyisessä Shaanxin provinssissa, elänyt Zhou-heimo kukisti melko äkillisesti Shang-dynastian viimeisen hallitsijan, jonka kerrotaan olleen turmeltunut tyranni.

Varhaiset Zhou-kuninkaat valloittaen ja kolonalisoiden levittivät vähitellen kulttuurinsa kattamaan suurimman osan nykyistä Kiinaa Chang Jiangista (Jangtse-joki) pohjoiseen. Zhou oli dynastioista pitkäikäisin, ja aloitti opin hallitsijan taivaallisesta mandaatista, ja että hallitsijan kaatuminen todistaisi mandaatin menettämisen. Tällä opilla selitettiin ja perusteltiin edellisten dynastioiden kaatuminen ja tuotiin laillisuutta nykyiselle ja tuleville hallitsijoille.

Zhoun kaupunkivaltiot vähitellen keskitettiin ja luotiin erilaisia poliittisia ja taloudellisia instituutioita, jotka eivät olleet riippuvaisia hallitsijan persoonasta. Tämä erityisesti Zhou-kauden loppuaikainen kehitys toi lisää valtaa keskushallinnolle ja rutiininomaisti maanviljelyn verotusta.

Vuonna 771 eaa vallankumouksellisten aatelisten tukemat hyökkäävät barbaarit tappoivat Zhou-dynastian kuninkaan. Pääkaupunki siirrettiin Luoyangiin, joka on nykyisessä Henanin provinssissa. Tämä siirto merkitsi historiankirjoituksessa siirtoa Läntisestä Zhousta Itäiseen Zhou-dynastiaan. Kuninkaallisen perimän katkettua Zhoun valta vähitellen heikkeni ja valtion hajaantuminen alkoi. Itäinen Zhou-dynastia jakaantuu kahteen pienempään aikakauteen, joista ensimmäinen, 770 eaa- 476 eaa on saanut aikansa aikakirjoista nimityksen Kevättä ja syksyä, jälkimmäinen tunnetaan Taistelevien läänitysvaltioiden kautena (475 eaa - 221 eaa).

Katso myös

Gourt Home::Gourt :: Zhou-dynastia

Katso myös