Gourt Home::Gourt :: Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, United States, U.S., U.S.A., America) on liittovaltio, joka sijaitsee pääosin Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomen kielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Yhdysvalloilla on yli 200 vuoden historia ja sitä pidetään maailman vanhimpana perustuslaillisena tasavaltana."An Outline of American Government- The Constitution: An Enduring Document" Original edition by Richard C. Schroeder. Revised and updated in 1989 by Nathan Glick, who also wrote Part II:"Explaining the Constitution: The Federalist Papers.". 2005. URL Accessed 3 May 2006. Viime vuosisadalla Yhdysvallat muodostui taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti yhdeksi maailman tärkeimmistä vaikuttajista. Yhdysvallat on nykyisin maailman ainoa supervalta"Is it good for the world to have the U.S. as the sole superpower?" by Joe Messerli. 23 February 2006. BalancedPolitics.org. URL accessed 3 May 2006. tai hypervaltaHistory and the Hyperpower by Eliot A. Cohen. July/August 2004. Council on Foreign Relations. URL accessed 3 May 2006..
Historia
40 000–30 000 eaa intiaanien esi-isät vaelsivat Beringinsalmen kautta Pohjois-Amerikkaan ja myös nykyisen Yhdysvaltojen alueelle. Siellä heitä asui miljoona ennen eurooppalaisten tuloa, ja puhveleita oli kymmeniä miljoonia. Puhveleista intiaanit saivat lihaa ravinnoksi, nahkoja vaatteiksi, jänteitä jousiksi ja luita nuolenkärjiksi. 1500-luvun alussa alkoivat eurooppalaiset tutkia nykyisiä Yhdysvaltoja. Ensimmäinen siirtokunta alueella oli Virginia, jonka Francis Drake hankki Englannille 1579 ja jonne siirtolaiset saapuivat 1607.
Virginiaan lähetettiin siirtolaisia myös Mayflowerilla 1620. 1621 perustettiin New Plymouth ja Providancetown. Vuonna 1626 Peter Neunvit niminen merimies osti intiaaneilta Manhattanin 60:stä goldenista. Niin syntyi Uusi Amsterdam. Vuonna 1629 perustettiin Massachusettsin siirtokunta. 1663 perustettiin puuvillan ja maalaisaateliston Carolina. Vuonna 1664 Englanti valtasi Uuden Amsterdamin ja nimesi sen New Yorkiksi. New Jerseyn kehitys alkoi 1665. Kvekarien johtaja Wiliam Penn sai 1681 Kaarle II:lta lainansa vastineeksi maa-alueen, josta kehittyi Pennsylvania. Georgia perustettiin 1732 velkavankeudesta vapautettujen englantilaisten turvapaikaksi.
Vuonna 1760 Yhdysvalloissa oli eurooppalaisia noin 1 500 000, mutta luku kasvoi nopeasti. New Yorkissa, Bostonissa ja Philadelphiassa oli noin 200 000 asukasta. Englanti, joka oli velkaantunut seitsenvuotisessa sodassa pani siirtokunnat verolle 1765. 1767 asetettiin myös teetulli. Bostonissa heitettiin tullista vapautettu teelasti mereen 1773. Vuonna 1774 siirtokuntien ensimmäinen kongressi totesi Philadelphiassa, että hallitusten valta ulottuu vain niin pitkälle kuin alamaiset sallivat ja että hallitusten valta perustuu hallittavien suostomukseen. Vuonna 1775 Lontoon parlamentti katsoi Massachusettsin olevan kapinassa. Siirtokunnat päätettiin saartaa. Seurasi Yhdysvaltain vapaussota. 15. kesäkuuta 1775 George Washington nimitettiin armeijan ylipäälliköksi. Amerikkalaisilla oli pula varusteista ja Benjamin Franklin ajatteli jo turvautua jousipyssyihin. Kaksi päivää myöhemmin vallattiin Bunker Hill.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776, kun kongressin asettama valiokunta, johon kuuluivat John Adams, Roger Sherman, Robert R Livingstone, Thomas Jefferson ja Benjamin Franklin laativat itsenäisyysjulistuksen. Sotaonni ei ollut aina suosiollinen amerikkalaisille ja englantilaiset kieltäytyivät neuvottelemasta ellei itsenäisyysjulistusta peruutettu. Mutta 1777 englantilaiset lyötiin Saratogassa. Ranska sai samalla vahingonkorvausta seitsenvuotisesta sodasta. Se liittyi itsenäisyystaisteluun solmimalla liittosopimuksen Benjamin Franklinin kanssa ja lähetti Lafajetten ja Roshanbon joukkoineen ameriikkaan. Yhdysvaltain itsenäisyys tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Yhdysvalloissa oli aluksi 13 osavaltiota. Ne olivat Georgia, Etelä-Carolina, Pohjois-Carolina, Virginia, Maryland, Delaware, Pennsylvania, New Jersey, New York, Connecticut, Rhode Island, Massachusetts ja New Hampshire
Yhdysvallat laajeni Mississippijoen länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi — hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 prosenttia Yhdysvaltain pinta-alasta.
1500-luvulta alkaen yli kymmenen miljoonaa afrikkalaista negridiä kuljetettiin Pohjois-Amerikkaan työskentelemään orjina. Vuosina 1837–1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Mississippijoen länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Utahin, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alueet (Guadeloupe Hidalgon rauhansopimus 2. helmikuuta 1848). Arizonan ja New Mexicon alue laajeni etelään Gilajoen eteläpuolelle Meksikon kanssa 1953 tehdyllä Gadsdenin kaupalla. Kauppahinta oli 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Yhdysvallat jakautui osavaltioiden oikeuksien, liittovaltion roolin ja orjuuden kieltämisen suhteen, johtaen Yhdysvaltain sisällissotaan 1861–1865. Siinä pohjoiset osavaltiot estivät eteläisten osavaltioiden itsenäistymisyrityksen. Etelävaltiot kannattivat orjuuden jatkamista peläten puuvillateollisuuden lamaantumista. Pohjoisvaltioiden voitettua orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1865. Sisällissota oli merkittävä ja traumaattinen tapahtuma Yhdysvaltain historiassa.
Alaskan alue ostettiin Venäjän keisarikunnalta sopimuksella 9. huhtikuuta 1867 7 200 000 dollarin hinnalla. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Pariisin rauhansopimuksella 10. joulukuuta 1898 Puerto Rico, Guam ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Samalla Espanja luopui vallastaan Kuubassa. Espanjaa vastaan tehtyyn sodanjulistukseen laadittiin senaattori Henry M. Tellerin ehdottama lisäys, joka takasi Kuuban itsenäisyyden.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917.
Suurimman osan 1920-lukua Yhdysvallat nautti hyvinvointia kun maataloushinnat laskivat ja teollisuusvoitot kasvoivat. Tätä rahoitti lainankasvu ja inflaatio osakemarkkinoilla, mikä aiheutti räjähdyksen vuonna 1929, johtaen Suureen lamaan. Suuri lama johti Franklin Rooseveltin hallituksen hylkäämään Laissez-faire-talouspolitiikan.
Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toinen maailmansota oli kallein Yhdysvaltain historiassa, mutta auttoi vetämään maan lamasta luomalla paljon kaivattuja työpaikkoja kotona ja rintamalla. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena kylmässä sodassa, jossa Yhdysvallat edusti demokratiaa ja kapitalismia, ja Neuvostoliitto kommunismia ja keskusjohtoisuutta. Siihen liittyivät Korean sota 1950–1953, Vietnamin sota 1964–1975 ja Kuuban ohjuskriisi. Avaruuskilpa kahden supervallan välillä johti hallituksen kannustamaan matematiikan ja tieteiden taitoja.
Samaan aikaan maa koki kaupungistumisen ja jakson korkeaa talouskasvua. Toisen maailmansodan jälkeen mustien sotilaiden osallistuminen sotaan nosti esille vaatimuksia lakiin perustuvan rotuerottelun ja -syrjinnän lopettamisesta. Tämä kansalaisoikeusliike onnistui keräämään valtavan massan väkivallattomaan suoraan toimintaan, joka sai liittovaltion kieltämään rotuerottelun 1964 ja myöntämään äänioikeuden 1965.
Yhdysvallat kasvatti rooliaan rauhaanpakottamisessa ja niin sanotuissa humanitäärisissa interventioissa 1990-luvulla. Esimerkkejä ovat se toimet Kosovon sodassa, Haitissa, Somaliassa ja Liberiassa, ja Persianlahden sodassa. Presidentti Bill Clintonin kaudella Yhdysvallat näki suurimman taloudellisen kasvun maan historiassa taloudellisten linjauksien vuoksi, jotka auttoivat luomaan digitaalisen vallankumouksen ja Internetin luomat uudet toimintamahdollisuudet.
Syyskuun 11. päivän iskut vaikuttivat merkittävästi Yhdysvaltain yhteiskuntaan. Yhdysvallat on 2000-luvulla ollut mukana konflikteissa liittyen erityisesti terrorismin vastaiseen sotaan, huomattavimpina Afganistanin sota ja Irakin sota.
Tasavalta
Yhdysvallat on perustuslaillinen tasavalta, jonka hallinto (senaatti) määritellään Yhdysvaltain perustuslaissa. Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto. Liittovaltion laki ylittää osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.Liittovaltio
Liittovaltion vallanjaossa on erotettu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeuselimet.Lainsäädäntöelin
Uscongress.gifYhdysvaltain kongressi on liittovaltion lakeja säätävä elin. Se on kaksikamarinen, koostuen edustajainhuoneesta ja senaatista.
Hallituselin
Seal Of The President Of The Unites States Of America.svgYhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Oikeuselin
Seal of the United States Supreme Court.pngYhdysvaltojen korkein oikeus on korkein lakia tulkitseva elin, jossa on tällä hetkellä yhdeksän tuomaria.Supreme Court of the United States, Biographies of Current Members of the Supreme Court/The Justices of the Supreme Court . Luettu 26. toukokuuta 2006. Tapaoikeusjärjestelmässä ennakkotapaukset ja lakien tulkinnat ovat tärkeässä asemassa. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslaillista valtaa.
Osavaltio-, heimo- ja paikallishallitukset
Osavaltioiden hallituksilla on suurin vaikutus ihmisten päivittäiseen elämään. Jokaisella osavaltiolla on oma perustuslaki, hallitus ja lait. Osavaltioiden lakien ja toimintojen välillä on usein suuria eroja kysymyksissä kuten omaisuus, rikollisuus, terveys ja koulutus. Jokaisen osavaltion korkein äänestetty viranomainen on kuvernööri. Jokaisessa osavaltiossa on äänestetty parlamentti, joka Nebraskaa lukuun ottamatta on kaksikamarinen.
Korkeimman oikeuden tapauksen Worcester vs. Georgia tuloksena intiaaniheimoja pidetään sisäisinä riippuvaisina kansakuntina jotka toimivat itsenäisinä hallituksina liittovaltion voiman alla, mutta yleensä osavaltioiden vaikutuksen ulkopuolella. Heimokansalaisuus (ja äänestysoikeudet) ovat yleensä rajattu vain alkuperäisten heimojen jälkeläisille, mutta heimot ovat vapaita asettamaan mitä tahansa haluamiaan jäsenyysvaatimuksia.
Puoluepolitiikka
Yhdysvalloissa on nykyisin kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä vihreä puolue että libertaaripuolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina "sateenvarjo-organisaatioina", joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten puolueet keräävät lahjoituksia yrityksiltä, eturyhmiltä ja kansalaisilta.
Ulkopolitiikka
Yhdysvaltain suuri taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen vaikutus on tehnyt maan ulkopolitiikasta hyvin tarkkaan seuratun ja keskustellun ympäri maailmaa. Yhdysvalloilla on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä suhdeverkostoista. Lähes jokaisessa maassa on Yhdysvaltain edustusto ja näillä puolestaan oma edustustonsa Washington D.C.:ssä. Yhdysvaltojen suhteet koetaan läheisimmiksi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Kanadaan, Australiaan, Israeliin ja JapaniinPR Newswire; Britain, Canada, Australia, Israel and Japan Top the List of Countries Seen as Our Closest Allies, According to Harris Poll , 1. syyskuuta 2004. Luettu 5. toukokuuta 2006..
Yhdysvallat on jäsen G8:ssa, n turvallisuusneuvostossa, NATOssa ja NAFTAssa.
Amerikan vallankumouksen aikana Yhdysvallat loi suhteet muutaman Euroopan suurvallan kanssa, saaden Ranskan, Espanjan ja Alankomaat tueksi sotaan Britanniaan vastaan. Tätä seurausi jakso, jolloin Yhdysvallat ei yleensä ottanut kantaa eurooppalaisten kiistoihin vaan keskittyi Pohjois-Amerikkaan. Pohjois-Amerikan politiikka johti sotaan Meksikon kanssa, ja myöhemmin Espanjan kanssa. Yhdysvaltojen sisällissodan aikana Yhdysvallat syytti Britanniaa ja Ranskaa etelävaltioiden tukemisesta ja Meksikon hallintayrityksistä.
Yhdysvaltojen merkityksen kasvaessa se tuli kiinnostuneeksi eduista kauempana, erityisesti kaupankäynnissä. Yhdysvallat otti haltuunsa alueita Tyynellä merellä, vaati Japania avautumaan ulkomaailmalle ja kilpaili muiden suurvaltojen kanssa vaikutuksesta Kiinassa. Toisen maailmansodan jälkeen maa oli tärkeä tekijä Yhdistyneiden kansakuntien perustamisessa ja tuli yhdeksi turvallisuusneuvoston jäsenistä.
Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain ulkopolitiikka pyrki rajoittamaan Neuvostoliiton vaikutusta ympäri maailmaa. NATO perustettiin Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioiden puolustusyhteistyön koordinoimiseksi. Viime aikoina Yhdysvallat on lisännyt rajaturvallisuutta laittoman maahanmuuton ja huumeiden kuljetuksen estämiseksi. Maa on myös pyrkinyt rajoittamaan terrorismin toimintamahdollisuuksia ja joukkotuhoaseiden leviämistä.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Ensimmäinen sotilasinterventio kylmän sodan kontekstin ulkopuolella kohdistui Panamaan. Sen jälkeen presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen epäonnisesti sujuneeseen Somalian operaatioon. Clinton toimi myös välittäjänä neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä. Yhdysvallat osallistui myös Jugoslavian hajoamissotiin sekä Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Clintonin seuraaja George W. Bushin hallintokausi muuttui syyskuun 11. päivän iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat lähti laajasti kansainvälisesti tuettuna lopettamaan Talebanin vallan Afganistanin sodalla. Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Saddam Husseinin Irakiin ilman YK:n mandaattia. Bushin kaudella Yhdysvallat jättäytyi Kioton ilmastosopimuksen ulkopuolelle.
Asevoimat
Yhdysvaltain asevoimat koostuvat maavoimista, laivastosta, ilmavoimista ja merijalkaväestä, joita hallinnoi puolustusministeriö. Rannikkovartiostoa hallinnoi kotimaan turvallisuuden virasto, mutta se siirtyy laivaston hallinnoitavaksi sodan aikana.U.S. Coast Guard Legal, DCL Program FAQs, Is the Coast Guard a military service? , 21. lokakuuta 2005. Luettu 2. kesäkuuta 2006. Yhdysvaltain asevoimat sisältävät yhteensä 1,4 miljoonaa palveluksessa olevaa henkilöä"Active Duty Military Personnel Strength Levels". 2002. Luettu 2. toukokuuta 2006. sekä muutama satatuhatta henkilöä reservissä ja kansalliskaartissa. Palvelu asevoimissa on vapaaehtoista. Yhdysvaltain puolustusmenot ovat maailman suurimmat ja omassa kokoluokassaan.CIA, The World Factbook, Rank Order — Military expenditures — dollar figure , 2. toukokuuta 2006. Luettu 6. toukokuuta 2006.. Yhdysvalloilla on 702 sotilastukikohtaa 132 eri maassa ja kaikilla mantereilla paitsi Etelämantereella.Common Dreams, America's Empire of Bases , 15. tammikuuta 2004. Luettu 11. toukokuuta 2006. Yhdysvallat on Venäjän kanssa toinen maailman johtavista ydinasevalloista.Federation of American Scientists, Status of Nuclear Powers and Their Nuclear Capabilities . Luettu 18. toukokuuta 2006.Osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta: pääkaupunki Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji. Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
MountMcKinley_BA.jpg Alaskassa on Pohjois-Amerikan korkein kohta, 6 194 m]] Farming near Klingerstown, Pennsylvania.jpgssa. Maisema on melko tyypillinen itäisessä Yhdysvalloissa.]] Grand_Canyon_from_Moran_Point.jpeg]]
Yhdysvaltain kokonaisala on 9 631 420 km², josta maa-alaa on 9 161 923 km² ja vesialaa 469 497 km².CIA, The World Factbook, United States, Geography , 16. toukokuuta 2006. Luettu 19. toukokuuta 2006. Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi tai neljänneksi suurimpana valtionaVenäjä (17 075 200 km²) ja Kanada (9 984 670 km²) ovat suurempia, mutta Kiinan kansantasavalta vain, jos Taiwan lasketaan yhdeksi sen provinssiksi (manner-Kiina 9 596 960 km² ja Taiwan 35 980 km²). CIA, The World Factbook, Rank Order — Area , 16. toukokuuta 2006. Luettu 19. toukokuuta 2006. ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri-jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret. Niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Keskilännestä länteen levittäytyvät Suuret tasangot. Suuri osa maan maataloustuotteista kasvatetaan tällä alueella. Alue muodostuu enimmäkseen suurista, raskaasti viljellystä ja erittäin tasaisesta ruohomaasta. Suuret tasangot päättyvät Kalliovuoriin. Kalliovuoret muodostavat suuren osan läntisestä Yhdysvalloista, lähtien Kanadasta ja jatkuen lähes Meksikoon asti. Kalliovuoret muodostuvat pääasiassa melko loivista rinteistä ja matalista huipuista verrattuna muihin suuriin vuoristojonoihin, paitsi muutama poikkeus (kuten Tetonvuoret Wyomingissa ja Sawatch-jono Coloradossa). Lisäksi sen sijaan että se olisi jatkuva ja yhtenäinen vuoristojono, se rikkoutuu useisiin pienempiin, välillisiin vuoristojonoihin, muodostaen laaksojen ja ylänköjen sarjoja.
Lounais-Yhdysvallat on selkeästi matalaa aavikkoa. Osa-aluetta, joka tunnetaan nimellä Colorado Plateau ja sijaitsee Four Corners -alueella, on erikoinen maastoltaan. Se sisältää monia kansallispuistoja kuten Grand Canyon, Arches ja Bryce Canyon.
Alaska sisältää dramaattisimpia maisemia Yhdysvalloissa. Korkeat, valtavat vuoret nousevat terävästi laajoilta, tasaisilta tundra-aukioilta. Etelä- ja lounaisrannikon saarilla on useita tulivuoria. Havaiji, kaukana Alaskasta etelään Tyynellä valtamerellä, on ketju trooppisia tuliperäisiä saaria ja suosittu turistikohde monille Itä-Aasiasta ja manner-Yhdysvalloista.
Ilmasto
Suuren kokonsa ja maantieteellisen monimuotoisuutensa vuoksi Yhdysvalloissa esiintyvät lähes kaikki ilmastotyypit. Päävaikutus Yhdysvaltain ilmastoon on napa-alueen ilmavirralla, joka tuo matalapainejärjestelmät pohjoiselta Tyyneltä valtamereltä.
Luonnonkatastrofit
Yhdysvaltoihin vaikuttavat monenlaiset luonnonkatastrofit vuosittain. Vaikka vakavat kuivuudet ovat harvinaisia, ne aiheuttavat ajoittain suuria ongelmia, kuten hiekkatuulen 1930-luvulla. Läntinen Yhdysvallat on kokenut laajan kuivuuden vuosina 1999–2004, ja merkkejä kuivuudesta Suurilla tasangoilla on tullut esiin.AccuWeather.com, Is America Facing Another Dust Bowl? . Luettu 7. toukokuuta 2006.
Yhdysvallat kokee myös maailman säännöllisimmät ja voimakkaimmat tornadot maailmassa. Suuret tasangot kokevat vastakkaisten ilmamassojen vuoksi vakavia ukkosmyrskyjä ja tornadoja keväällä ja kesällä. Maa pohjoisesta Texasista kohti pohjoista Kansasta ja itään Tennesseehen tunnetaan Tornado Alleyna, jossa monissa taloissa on tornadosuojat ja monilla kylillä on tornadosireenit.
Hurrikaanikausi on kesäkuun 1. ja marraskuun 30. päivän välillä ja sen huippu on elokuun keskivaiheilta lokakuun alkuun. Joitakin tuhoisista hurrikaaneista ovat olleet Hurrikaani Galveston vuonna 1900, Hurrikaani Andrew vuonna 1992 ja Hurrikaani Katrina vuonna 2005.
Manner-Yhdysvaltojen länsirannikko on osa Tyynenmeren tulirengasta, jolla esiintyy voimasta tektonista ja vulkaanista toimintaa ja on lähde 90 prosentille maailman maanjäristyksistä. Kalifornia ja eteläinen Alaska ovat erityisen haavoittuvaisia maanjäristyksille. Maanjäristykset voivat aiheuttaa suurta tuhoavaa vahinkoa, kuten San Franciscon maanjäristys 1906 tai Pitkäperjantain maanjäristys 1964 lähellä Anchoragea.
Talous
Yhdysvaltain talous on maailman suurin ja monipuolisin. Sen bruttokansantuote henkilöä kohti on maailman korkeimpia, 42 101 dollaria vuonna 2005International Monetary Fund, World Economic Outlook Database, April 2006 , huhtikuu 2006. Luettu 7. toukokuuta 2006., mutta jonka vastapainoksi myös tuloerot ovat suuria. Yhdysvaltojen talous pohjautuu markkinatalouteen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltiot hankkivat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Tämä rahoitetaan veroilla ja pääomamarkkinoilla. Liittovaltion lainoja rajoittavat lainausrajat, jotka on asetettu 9 biljoonaan dollariin. Julkisia lainoja on nyt 8,3 biljoonaa dollaria.Velan määrä 19. toukokuuta 2006 oli 8 344 448 730 993,01 Yhdysvaltain dollaria. Bureau of the Public Debt, The Debt To the Penny , 22. toukokuuta 2006. Luettu 23. toukokuuta 2006.
Rahayksikkö on Yhdysvaltain dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen talouden rahayksikkönä. Dollari on myös johtava reservivaluutta ja yli puolet maailman reserveistä ovat dollareissa.
Yhdysvaltain tärkein sektori on palvelusektori, joka työllistää noin kolme neljäsosaa työvoimasta. Taloudellinen toiminta vaihtelee suuresti maan osien välillä, monien teollisuudenalojen ollessa keskittyneitä tiettyihin kaupunkeihin tai tietyille alueille. Esimerkiksi New York City on Amerikan rahaelämän, julkaisemisen ja mainostamisen keskus. Piilaakso on maan laajin korkean teknologian keskus, kun taas Los Angelesin Hollywood on tärkein elokuva- ja televisiotuotannon keskus. Keskilänsi tunnetaan valmistuksesta ja raskasteollisuudesta riippuvaisesta taloudestaan, jossa Chicago tunnetaan "Keskilännen pääkaupunkina" ja Detroit autoteollisuuden keskuksena. Suuret tasangot ovat Amerikan "leipäkori". Vuoristoalueet palvelevat kaivosteollisuutta ja maakaasuresursseina. Kaakkois-Yhdysvallat on keskus lääketieteelliselle tutkimukselle ja tekstiiliteollisuudelle.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka ja monet muut.
Vuonna 2004 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 46 miljoonalla kävijällä.Office of Travel & Tourism Industries, Key Facts on Overseas Cultural Heritage Tourism Visitors 2004 , lokakuu 2005. Luettu 9. toukokuuta 2006.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Yhdysvaltain vaihtotase on ollut jo vuosia alijäämäinen. Tuonti ylittää viennin 80-prosenttisesti, minkä vuoksi vuosittainen kauppataseeen alijäämä on 650,3 miljardia dollaria tai 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on maailman suurin luotonottaja: sillä on velkaa noin 12 biljoonaa dollaria (vuonna 2004), ja se vastaanottaa yli 50 prosenttia maailman vuosittaisista talletuksista. IMD:n vertailussa Yhdysvallat on maailman kilpailukykyisin maa.International Institute for Management Development, World Competitiveness Center, Ranking 2006 , toukokuu 2006. Luettu 17. toukokuuta 2006.
Yhdysvalloissa on ollut ammattiyhdistyksiä 1800-luvulta lähtien, ja ne olivat suuria ja voimakkaita 1930-luvulta 1950-luvulle. Ne ovat vähentyneet yksityissektorilla, jossa nykyään 7,8 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiyhdistyksiin.Tieto vuodelta 2005. Barry T. Hirsch ja David A. Macpherson; Unionstats.com; Union Membership, Coverage, Density, and Employment Among Private Sector Workers, 1973–2005 . Luettu 28. toukokuuta 2006. Liittovaltion minimipalkka on 5,15 dollaria tunnissa. Kahdeksantoista osavaltiota ja District of Columbia ovat säätäneet minimipalkka kansallisen minimipalkan yläpuolelle, joista korkein on Washingtonin osavaltion 7,63 dollaria.U.S. Department of Labor, Employment Standards Administration, Wage and Hour Division, Minimum Wage Laws In the States , 3. huhtikuuta 2006. Luettu 29. toukokuuta 2006. Sekä työnantaja että työntekijä voivat purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Työttömyys on matala, 4,6 prosenttiaTyöttömyys toukokuussa 2006. Bureau of Labor Statistics, Labor Force Statistics from the Current Population Survey . Luettu 7. kesäkuuta 2006..
Yhdysvallat on erittäin yrittäjyysystävällinen. Merkittävä osa maailman menestyvimmistä yrityksistä syntyy Yhdysvalloissa.
Yhdysvallat on pitkään pyrkinyt kehittämään uusliberaalia talouspolitiikkaa, jossa valtiolla on mahdollisimman pieni rooli ja palvelut järjestetään vapailla markkinoilla. Yhdysvaltain verotus, joka muodostuu liittovaltion verotuksesta sekä osavaltioittaiden ja kuntien päättämästä paikallisesta verotuksesta, on pieni verrattuna esimerkiksi useimpiin Euroopan maihin. Yritysverotus on kuitenkin suhteellisen korkea, 15–35 prosenttia riippuen tuloista.
Tiede ja teknologia
Yhdysvallat on johtava maa tieteellisessä ja teknologisessa kehityksessä. Yhdysvalloissa on kehitetty ydinteknologiaa, rakettiteknologiaa, materiaalitiedettä, tietotekniikkaa ja monia muita aloja. Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle Apollo 11 -lennolla heinäkuussa 1969.Apollo 30th Anniversary. 20 September 2002. NASA. Accessed 2 May 2006.Amerikkalaiset ovat saaneet eniten Nobel-palkintoja luonnontieteissä toisesta maailmansodasta lähtien, erityisesti fysiikassa ja lääketieteessä. National Institutes of Health (NIH) on keskuspiste biolääketieteelliselle tutkimukselle Yhdysvalloissa ja on tuottanut Human Genome Project-projektin, joka on ollut tärkeä askel monien sairauksien kuten syövän ja Alzheimerin taudin parantamisessa.The National Human Genome Research Institute. 2006. National Human Genome Research Institute- National Institutes of health. Accessed 2 May 2006. NASA on ilmailun tärkein tutkimusjärjestö.
Väestö
| Historialliset väestömäärätVuodet 1610–1780 pyöristettyjä arvioita 13 siirtokunnan väestömäärästä. Infoplease, Colonial Population Estimates . Luettu 2. heinäkuuta 2006.Vuodet 1790–2000 Yhdysvaltain väestönlaskennasta. U.S. Census Bureau, Resident Population of the United States . Luettu 10. toukokuuta 2006. | |
|---|---|
| Vuosi | Väestömäärä |
| 1610 | 350 |
| 1620 | 2 300 |
| 1630 | 4 600 |
| 1640 | 26 600 |
| 1650 | 50 400 |
| 1660 | 75 100 |
| 1670 | 111 900 |
| 1680 | 151 500 |
| 1690 | 210 400 |
| 1700 | 250 900 |
| 1710 | 331 700 |
| 1720 | 466 200 |
| 1730 | 629 400 |
| 1740 | 905 600 |
| 1750 | 1 170 800 |
| 1760 | 1 593 600 |
| 1770 | 2 148 100 |
| 1780 | 2 780 400 |
| 1790 | 3 929 214 |
| 1800 | 5 308 483 |
| 1810 | 7 239 881 |
| 1820 | 9 638 453 |
| 1830 | 12 866 020 |
| 1840 | 17 069 453 |
| 1850 | 23 191 876 |
| 1860 | 31 443 321 |
| 1870 | 38 558 371 |
| 1880 | 50 189 209 |
| 1890 | 62 979 766 |
| 1900 | 76 212 168 |
| 1910 | 92 228 496 |
| 1920 | 106 021 537 |
| 1930 | 123 202 624 |
| 1940 | 132 164 569 |
| 1950 | 151 325 798 |
| 1960 | 179 323 175 |
| 1970 | 203 302 031 |
| 1980 | 226 542 199 |
| 1990 | 248 709 873 |
| 2000 | 281 421 906 |
Yhdysvaltojen väestömäärän kehitys.png
Etniset ryhmät
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoihoinen eli europidi, amerikanafrikkalainen eli negridi, hispaano, amerikanaasialainen ja alkuperäinen amerikkalainen eli intiaani. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on latinalaisamerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoihoiset 77,1 prosenttia; amerikanafrikkalaiset 12,9 prosenttia, amerikanaasialaiset 4,2 prosenttia, intiaanit ja Alaskan alkuperäisväestö 1,5 prosenttia; Havaijin ja muiden Tyynenmeren saarien alkuperäisväestö 0,3 prosenttia ja muut 4 prosenttia (2000).
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 prosentilla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 prosentilla, englantilaiset 13 prosentilla, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 prosentilla.
Amerikanaasialaiset, mukaan lukien syntyperäiset havaijilaiset ja Tyynenmeren saarilta kotoisin olevat, ovat neljänneksi merkittävin vähemistö (4 prosenttia väestöstä vuonna 2000). Useimmat amerikanaasialaiset ovat keskittyneet länsirannikolle ja havaijille, kasvavia keskittymiä on New Yorkin metropolialueella ja pohjoisessa Virginiasssa. Suurimmat ryhmät ovat maahanmuuttajat tai maahanmuuttajien jälkeläiset Filippiineiltä, Kiinasta, Intiasta, Vietnamista, Etelä-Koreasta, ja Japanista.
Uskonto
Yhdysvalloissa ei ole virallista uskontoa. Yhdysvaltain perustuslaki kieltää virallisen uskonnon asettamisen tai vapaan uskonnon harjoittamisen rajoittamisen. Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 52 prosenttia, katoliset 24 prosenttia, mormonit 2 prosenttia, muslimit 1 prosentti, juutalaiset 1 prosentti, muut 10 prosenttia, uskonnottomat 10 prosenttiaCIA, The World Factbook, United States, People, . Luettu 4. toukokuuta 2006..
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut amerikanafrikkalaisten ja valkoihoisten seurakuntiin.
Uskonnonvapautta pidetään tärkeänä Yhdysvalloissa. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, esimerkkinä juutalaisten joukkopako natsi-Saksasta.
Kielet
Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Yhdysvalloissa puhutaan noin 336 eri kieltä. Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia (puhujia 82 prosenttia väestöstä). Paikallinen englanti eroaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa puhutusta englannista sanastoltaan ja aksenteiltaan.
Espanjan kieli on toiseksi puhutuin kieli Yhdysvalloissa. Sitä puhuvat pääasiassa maahanmuuttajat tai maahanmuuttajien jälkeläiset Latinalaisesta Amerikasta ja Espanjasta. Yhtä lailla on paljon ei-hispaanoja yhdysvaltalaisia, jotka puhuvat sujuvaa espanjaa. Espanjaa opetetaan laajalti toisena kielenä. Erityisesti espanjaa opetetaan alueilla, joilla on suuria hispaanoväestöjä kuten Texas, New Mexico, Arizona, California, Florida ja New York. Yli 30 miljoonaa amerikkalaista, noin 12 prosenttia väestöstä, puhuu espanjaa, tehden Yhdysvalloista viidenneksi suurimman espanjankielisen väestön Meksikon, Kolumbian, Espanjan ja Argentiinan jälkeen.
Kiinan kieli, enimmäkseen kantonin kiina, on kolmanneksi puhutuin kieli Yhdysvalloissa. Sitä puhutaan lähes kokonaan amerikankiinalaisen väestön keskuudessa, vaikka monet nuoret ei-kiinalaista alkuperää olevat yhdysvaltalaiset ovat kiinnostuneet kiinan oppimisesta (lähinnä mandariinikiinan). Yli 2 miljoonaa yhdysvaltalaista puhuu kiinan murteita.
Muita eurooppalaisia kieliä puhutaan myös laajasti. Ranskan kieli on neljänneksi suurin kieli, jota puhutaan pääasiassa pienen natiivin ranskalaisen, haitilaisen tai kanadanranskalaisen väestön keskuudessa. Sitä puhutaan laajasti Mainessa ja Louisianassa, entisessä Ranskan siirtomaassa, jossa se on englannin ohella yhä käytössä osavaltion de facto virallisena kielenä.
Tagalogin ja vietnamin kielillä on yli miljoona puhujaa Yhdysvalloissa, lähes kokonaan uusien maahanmuuttajien keskuudessa.
Koulutus
MichiganCentralCampusDiag.jpgn keskuskampus]]
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion velvollisuus. Koulutuksen lait ja vaatimukset vaihtelevat osavaltioittain huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
High schoolin jälkeen opiskelijat voivat valita jatkaa koulutusta julkisessa/osavaltion yliopistossa tai yksityisessä yliopistossa. Julkiset yliopistot saavat rahoitusta liittovaltion ja osavaltion hallituksilta, kuten myös muista lähteistä, mutta opiskelijoiden täytyy silti maksaa lukukausimaksu. Maksettava summa vaihtelee riippuen yliopistosta, osavaltiosta ja siitä onko opiskelija asukas osavaltiossa vai ei. Lukukausimaksu yksityisissä yliopistoissa on usein paljon korkeampi kuin julkisissa yliopistoissa, vaikkakin taloudellisella avulla on tapana poistaa ero. Opiskelijoille on yleistä liittyä työvoimaan tai asevoimiin ennen collegea; sekä asevoimat että monet yksityiset työnantajat voivat tukea korkeampaan koulutusta.
Enemmistö eri vertailuissa maailman parhaimmiksi sijoitetuista yliopistoista on yhdysvaltalaisia.Institute of Higher Education, Shanghai Jiao Tong University; Academic Ranking of World Universities — 2005; Top 500 World Universities , 2005. Luettu 13. toukokuuta 2006. Ne houkuttavat lukuisia kansainvälisiä opiskelijoita joka vuosi. Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvardin yliopisto, Cornellin yliopisto ja Princetonin yliopisto) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja Virginian yliopisto), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kulttuuri
Motherhood and apple pie.jpg, baseballvälineitä ja Yhdysvaltain lippu.]]
Yhdysvaltalaisella kulttuurilla on merkittävä vaikutus erityisesti läntiseen maailmaan. Esimerkiksi blues ja jazz kehittyivät afrikkalaisperäisen väestön perinteistä. Maata voi pitää myös rock and rollin ja osittain myös pop-musiikkikulttuurin kehtona. Nashville on country-musiikin keskus. 1980-luvulla näki päivänvalon hip hop -musiikki, joka syntyi New Yorkissa. Viisi, joidenkin laskutapojen mukaan kuusi, sinfoniaorkesteria luetaan vakiintuneen yleisesti maailman johtaviin orkestereihin kuuluviksi. New York City Metropolitan on kansainvälisen oopperan keskuksia. Kaupungin teatterikatu Broadway on näytelmien ja musikaalin keskus.
New York, Seattle ja San Francisco ovat globaalisti merkittäviä keskuksia graafisessa suunnittelussa. New York ja Los Angeles ovat maailman muodin huipulla. Yhdysvaltalaisia elokuvia ja televisio-ohjelmia voi nähdä lähes missä tahansa ja joitakin amerikkalaisia musiikkimuotoja kuunnellaan lähes kaikkialla.Provine, Rob with Okon Hwang and Andy Kershaw. "Our Life Is Precisely a Song" in the Rough Guide to World Music, Volume 2, pg. 167. ISBN 1858286360.
Yhdysvaltalaisessa keittiössä alkuperäisasukkaiden ainekset kuten kalkkuna, peruna, maissi ja kurpitsa ovat olennaisia aineita. Suositut kulttuuritunnukset kuten omenapiirakat, pitsa ja hampurilaiset ovat kehittyneet eurooppalaisista vaikutteista. Monet maailmalla nautitut ruuat ovat peräisin Yhdysvalloista tai niitä kehittivät huomattavasti amerikkalaiset kokit .
Kirjallisuus
Varhainen yhdysvaltalainen kirjallisuus sai vaikutteita englantilaisesta kirjallisuudesta. Sisällissotaa edeltäneistä runoilijoista huomattavin oli kansalliseepoksen luonut Henry Wadsworth Longfellow. Harriet Beecher-Stowen neekeriorjuutta käsitellyt Setä Tuomon tupa (1852) herätti kohua. Ensimmäinen psykologisen romaanin edustaja oli Nathaniel Hawthorne. Omaperäisimpiin kirjailijoihin kuului Edgar Allan Poe, ja realistisen proosan taitavin edustaja oli Mark Twain. Lyriikkaa kehittivät muun muassa Walt Whitman ja Emily Dickinson. 1900-luvulla Yhdysvaltain kirjallisuuden merkitys maailmankirjallisuudessa kasvoi (muun muassa yhteiskunnallinen kirjallisuus, jota edustivat Theodore Dreiser, Jack London, Upton Sinclair ja Sherwood Anderson). Maailmansotien välisen ajan huomattavimmat nimet olivat Ernest Hemingway ja William Faulkner. 1930 astui esiin John Steinbeck pula-ajan kuvauksillaan. Toisen maailmansodan jälkeen Steinbeck, Faulkner ja Hemingway olivat pitkään Yhdysvaltain kirjallisuuden keskeiset hahmot. Sotien jälkeen näkyviä ovat olleet myös psykosymbolisen realismin edustajat, kuten Saul Bellow, J. D. Salinger ja Truman Capote. Sotien jälkeen on noussut myös afroamerikkalaisten kirjallisuus, jonka tunnetuimpiin nimiin lukeutuvat James Baldwin, Richard Wright ja Ralph Ellison.
Suurimmat kaupungit
Yhdysvalloissa on useita merkittäviä kaupunkeja, mukaan lukien 11 maailman 55 globaalista kaupungista, joista kolme alfaluokan kaupunkia: New York, Los Angeles ja Chicago.Global cities Mikäli kaupungit listataan suurkaupunkialueensa eli metropolin kokonaisväestön mukaan, on järjestys huomattavan erilainen, vaikka kolmen kärki säilyykin samana. Joitakin listaamattomia kaupunkeja (kuten Atlanta, Boston, Las Vegas, Miami, New Orleans, Seattle, San Francisco ja Washington D.C.) pidetään silti tärkeinä muiden tekijöiden vuoksi, kuten kulttuuri, talous, perintö ja politiikka.
Kymmenen suurinta kaupunkia:
Liikenne
NYC_Subway_Times_Square.jpgn metro on Yhdysvaltojen laajin.]]
Autolla on ollut merkittävä osa Yhdysvaltain kaupungistumisessa ja se on pääasiallinen kulkuneuvo useimmille. Yhdistääkseen valtavan maansa, Yhdysvallat rakensi korkean kapasiteetin nopeita moottoriteitä, joista tärkein on Interstate Highway järjestelmä.
New Yorkin metro on yksi maailman käytetyimmistä maanalaisista liikenneverkostoista. Alueelliset raideliikenne- ja bussiverkot, jotka ulottuvat Long Islandille, New Jerseyhin, Upstate New Yorkiin, ja Connecticutiin ovat maailman käytetyimpien joukossa.
Lentoliikenne on suosittu pitkän matkan matkustustapa. Matkustajamäärillä mitattuna 17 maailman 30 vilkkaimmasta lentokentästä on Yhdysvalloissa, mukaan lukien maailman vilkkain Hartsfield-Jackson Atlanta International Airport.Airports Council International, Passanger Traffic 2004 final , 12. heinäkuuta 2005. Luettu 17. toukokuuta. Rahtimäärillä mitattuna 12 maailman 30 vilkkaimmasta lentokentästä oli Yhdysvalloissa, mukaan lukien maailman vilkkain Memphis International Airport.
Urheilu
Suurimmat joukkuelajit Yhdysvalloissa ovat kotisyntyisiä. Amerikkalainen jalkapallo, baseball ja koripallo ovat suosituimmat penkkiurheilulajit.U.S. Census Bureau; Statistical Abstract of the United States; Section 26. Arts, Entertainment, and Recreation; Table 1229. Adult Attendance at Sports Events by Frequency: 2004 . Luettu 1. kesäkuuta 2006. Suuri osa maailman parhaiten palkatuista urheilijoista on amerikkalaisten joukkuelajien pelaajia.Forbes.com, The Best-Paid Athletes , 24. kesäkuuta 2004. Luettu 8. toukokuuta 2006. Vaikka muun maailman valtalaji eurooppalainen jalkapallo on tällä hetkellä yksi suosituimmista lajeista nuorten keskuudessa American Support for Football Steadily Growing , se ei ole saavuttanut Yhdysvaltain omaperäisessä urheiluympäristössä laajempaa suosiota. Maa kuitenkin isännöi MM-kisoja vuonna 1994 ja naisten MM-kisoja vuonna 1999 ja 2003.
Yhdysvallat toimii isäntänä myös muile huomattaville urheilutapahtumille muun muassa golfissa ja tenniksessä (US Open). Uinti on maan menestyksekkäimpiä lajeja.
Kolme suosituinta lautapohjaista liikuntaharrastusta — lainelautailu, rullalautailu ja lumilautailu — on luotu Yhdysvalloissa. Ne ovat muodostaneet kansalliset kilpailut ja omaavat edelleen laajat alakulttuurit. Lumilautailu on ainoana näistä kolmesta noussut olympialajiksi.
Kahdeksat olympiakisat on isännöity Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on kesäolympialaisissa saavutettujen mitalienS. J. Darmoni, Total of medals for the Summer Olympics from Athens 1896 to Athens 2004 . Luettu 25. toukokuuta 2006. ja pisteiden maratontaulukon kärjessä.
College-tasolla suosittuja ovat baseball ja koripallo. Opinahjoilla on useita omia sarjoja.
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|---|---|---|
| 1. tammikuuta | Uudenvuodenpäivä | New Year's Day | Uusi vuosi alkaa, ja perinteinen "lomakausi" päättyy. |
| tammikuun kolmas maanantai | Martin Luther Kingin päivä | Martin Luther King, Jr. Day | Edesmenneen kansalaisoikeusaktivistin muistoksi. |
| helmikuun kolmas maanantai | Presidenttien päivä | Presidents' Day | Erityisesti George Washingtonin ja Abraham Lincolnin muistoksi. |
| toukokuun viimeinen maanantai | kaatuneiden muistopäivä | Memorial Day | Palveluksessa kaatuneiden muistoksi, myös kesän alkamisen merkki. |
| 4. heinäkuuta | itsenäisyyspäivä | Independence Day | |
| syyskuun ensimmäinen maanantai | Labor Day | ||
| lokakuun toinen maantai | Kolumbuksen päivä | Columbus Day | Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi |
| 11. marraskuuta | veteraanien päivä | Veterans' Day | |
| marraskuun neljäs torstai | kiitospäivä | Thanksgiving | Kiitospäivää edeltävä päivä on tavallisesti vuoden ruuhkaisin päivä. Seuraava päivä on vuoden kiireisin ostospäivä, eli "Musta perjantai". |
| 25. joulukuuta | joulupäivä | Christmas |
Aiheesta muualla
Hallinto
- White House - Yhdysvaltain presidentin virallinen sivu
- Senate - Yhdysvaltain senaatin virallinen sivu
- House - Yhdysvaltain edustajainhuoneen virallinen sivu
- Supreme Court - Yhdysvaltain korkeimman oikeuden virallinen sivu
- CIA World Factbookin tietoa Yhdysvalloista
- Official website of the United States government - Portti hallinnon sivuihin
- USAAK - Yhdysvaltain Toimintosivut
Kirjallisuus
- Pekka Haarla: Yhdysvallat: taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta (Weilin + Göös, 1985) ISBN 951-35-3330-1 (sid.)
- Markku Henriksson: Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan (Gaudeamus, 1990) ISBN 951-662-496-0 (sid.)
Lähteitä
Verenigde State | USA | አሜሪካ | Geānlǣht Rīcu American | الولايات المتحدة الأمريكية | Estatos Unitos | Ètats-Unis d’Amèrica | Estaos Xuníos d'América | Amerika Birləşmiş Ştatları | Amerika Serikat | Amerika Syarikat | মার্কিন যুক্তরাষ্ট্র | Bí-kok | Злучаныя Штаты Амэрыкі | Stati Uniti | Sjedinjene Američke Države | Stadoù-Unanet Amerika | Съединени американски щати | Estats Units d'Amèrica | Америкăри Пĕрлешӳллĕ Штатсем | Spojené státy americké | Meijgoz | Unol Daleithiau America | USA | Amerikaa | Vereinigte Staaten | އެމެރިކާ | Wááshindoon bikéyah ałhidadiidzooígíí | Ameerika Ühendriigid | Ηνωμένες Πολιτείες της Αμερικής | United States | Estados Unidos de América | Usono | Amerikako Estatu Batuak | ایالات متحده امریکا | États-Unis d'Amérique | Feriene Steaten fan Amearika | Stáit Aontaithe Mheiriceá | Na Stàitean Aonaichte | Estados Unidos de América - United States of America | સંયુક્ત રાજ્ય અમેરિકા | 미국 | संयुक्त राज्य अमेरिका | Sjedinjene Američke Države | Usa | Statos Unite de America | ᐊᒥᐊᓕᑲ | Америкæйы Иугонд Штаттæ | Bandaríkin | Stati Uniti d'America | ארצות הברית | ამერიკის შეერთებული შტატები | संयुक्त राज्य अमेरिका | Statys Unys | Leta Zunze Ubumwe z’Amerika | Etazini | Dewletên Yekbûyî yên Amerîkayê | Civitates Foederatae Americae | Amerikas Savienotās Valstis | Vereenegt Staate vun Amerika | JAV | Vereinegde State van Amerika | mergu'e | Amerikai Egyesült Államok | Соединети Американски Држави | യു.എസ്.എ. | अमेरिकेची संयुक्त संस्थाने | Стателе Уните але Америчий | အမေရိကန္ပ္ရည္ေထာင္စု | Altépetl Osehsepanoaseh Americac | Verenigde Staten | アメリカ合衆国 | Amerikas forente stater | USA | Êtats Unnis d'Améthique | Estats Units d'America | ئامېرىكا قوشما شتاتلىرى | Amerika Qo`shma Shtatlari | د امريکا متحده ايالات | សហរដ្ឋ | USA | Stany Zjednoczone | Estados Unidos da América | Statele Unite ale Americii | Stadis Unids da l'America | Соединённые Штаты Америки | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | संयुक्त राज्य अमेरिका | Unitit States | Shtetet e Bashkuara | Stati Uniti | United States | Spojené štáty | Združene države Amerike | Сједињене Америчке Државе | Sjedinjene Američke Države | USA | Estados Unidos | ஐக்கிய அமெரிக்க நாடுகள் | สหรัฐอเมริกา | Hoa Kỳ | Иёлоти Муттаҳидаи Амрико | Yunaitet Stets | ᎠᎺᎢ | Amerika Birleşik Devletleri | Сполучені Штати Америки | ریاستہائے متحدہ امریکہ | Stati Unìi d'Amèrica | Estats Unis | פאראייניקטע שטאטן פון אמעריקע | Orílẹ̀-Èdè Amẹ́ríkà | 美國 | 美國 | Estados Unidos iti America
"Yhdysvallat"
