Yayoi-kausi

Yayoi-kausi (弥生時代, Yayoi-jidai) on kausi Japanin historiassa, joka alkoi noin 300 eaa. ja päättyi noin vuonna 250. Se on saanut nimensä Tokion alueesta, josta Yayoi-kauden esineistöä löydettiin ensimmäisen kerran. Lähteestä riippuen Yayoi-kauden aluksi merkitään joko siirtyminen riisinviljelyyn riisipelloilla tai uudenlaisten saviastioiden tekeminen. Jōmon-kautta seurannut Yayoi-kauden kulttuuri kukoisti Kyushun saarelta pohjoiseen Honshuun asti.

Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että Yayoi-kausi saattoi alkaa niinkin aikaisin kuin 900 eaa.

Yayoi-kulttuurin piirteet

YayoiJar.JPG Ensimmäisten Yayoi-kauden ihmisten oletetaan kehittyneen Kyushun saaren pohjoisosissa, sieltä edeten pikkuhiljaa Honshun saarelle jossa he syrjäyttivät Jōmon-kulttuurin ihmiset, vaikka jonkinasteista geneettistä ja kulttuurillista sekoittumista tapahtui. Vaikke teknisesti Yayoi-kauden dreijan (pyörivän alustan) päällä valmistetut saviastiat olivat Jōmon-kauden vastaavia parempia, olivat ne kuitenkin vähemmän koristeellisia. Yayoi-ihmiset tekivät myös pronssista seremoniallisia kelloja, peilejä ja aseita. Ensimmäisen vuosisadan aikana he ryhtyivät käyttämään rautaa maanviljelystyökaluissa ja aseissa. Myös kankaankudonta tunnettiin.

Yayoi-kulttuurin ihmiset lisääntyivät nopeasti ja heidän yhteiskuntansa monimutkaistui sitä mukaa. He asuivat pysyvissä viljelykylissä, jotka oli rakennettu kivestä ja puusta. He keräsivät varakkuutta omistamalla maata, varastoivat viljaa ja loivat selkeät sosiaaliset kastit. Tämän kaiken mahdollisti kastellun, märässä kasvavan riisin viljely, johon otettiin mallia keskisestä ja eteläisestä Kiinasta sekä Koreasta. Raskas riisinviljely vaati paljon työvoimaa, mikä johti kiinteän maanviljely-yhteiskunnan syntyyn. Kuitenkin Koreasta ja Kiinasta poiketen Japanissa paikallisten päättäjien päätökset olivat tärkeämpiä kuin keskushallinnon päätökset.

Yayoi kiinalaisissa lähteissä

Ensimmäiset kiinalaiset merkinnät Japanista ovat juuri Yayoi-kaudelta. Wa (倭), kiinalaisen Japania tarkoittaneen merkin japanilainen lukutapa, mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 57; Nan maakunta sai lahjaksi kultaisen sinetin myöhemmän Han-dynastian keisarilta. Tämä on merkitty muistiin Myöhemmän Han-dynastian kirjaan (Hou-Han Shu). Itse sinetti löydettiin Pojois-Kyushulta 1700-luvulla. Wa mainitaan myös vuonna 257 kirjoitetussa Wei zhi-kirjassa (Wein muistelmat), joka oli osa Sanguo Zhia, kiinalaista historiankirjaa.

Japanilaisesta Nihonshokista, puoliksi myytistä, puoliksi todesta koostuvasta historiankirjasta poiketen varhaiset merkinnät Japanista Kiinassa kertovat Japanin olleen satojen hajanaisten heimojen asuttama. Kolmannen vuosisadan merkinnät kertovat, että Wan ihmiset elivät raa'alla kalalla, vihanneksilla ja riisillä joka tarjoiltiin bambu- tai puu-astioilta. Merkinnät sanovat myös Wan asukkaiden taputtaneen käsiään kunnioituksen osoituksena (Shintoperinne, joka on yhä nykyään käytössä) ja rakensivat isoja hautakumpuja. Heidän kerrotaan myös keränneen veroja, ylläpitäneen valtaa harvojen käsissä ja heillä oli provinssin yhteinen viljavarasto ja torit. Yhteiskunnan kerrotaan olleen hyvin väkivaltainen.

Nainen, joka tunnettiin nimellä Himiko, hallitsi varhaista poliittista liittoutumaa 300-luvulla nimeltään Yamataikoku. Himikon ollessa henkinen johtaja, hänen nuorempi veljensä hoiti valtion asioita, kuten diplomaattiset suhteet Wei-kuningaskuntaan (220 - 265).

Kun Wei-lähetystö kysyi heidän alkuperästään, Wan ihmiset kertoivat olevansa Wu-kuningaskunnan kuninkaan Taibon jälkeläisiä. Taiboo oli perustanut ensimmäisen Wu-kuningaskunnan Jangtse-joen suistoon.

Yayoi-kulttuurin alkuperä

Yayoi-kauden kulttuurin alkuperästä on useita poikkeavia teorioita. Alla esitellään näistä teorioista tärkeimmät.

Kulttuuri Kiinasta

Yayoi-kulttuurin syntyminen oli äkillistä ja se oli huomattavasti Jōmon-kulttuuia kehittyneempää. Yayoi-kulttuurin mukana Japaniin tuli taito pronssi- ja kupari-aseiden, kuparisten peilien, kellojen valmistamisen taito sekä kasteltujen riisiviljelmien viljelyn taito. Suurin yksittäinen todiste tälle teorialle on se, että Yayoi-kauden miekat, peilit sekä kuninkaallinen sinetti ovat lähes täysin samoja kuin Kiinan Qin-dynastian käyttämät.

Viimevuosina niin geneettiset kuin arkeologiset löydöt Itä-Kiinasta ja Länsi-Japanista ovat lisänneet tämän teorian uskottavuutta.

Jōmon-kauden väestö ja Kiinan siirtolaiset

Kehitys Jōmon-kulttuurista

Kulttuuri Koreasta

Yayoi-kauden loppu

Uudet tutkimukset

Aiheesta muualla

Japanin historia

Gourt Home::Gourt :: Yayoi-kausi