Yhdistyneet kansakunnat

**United Nations**
联合国 / 聯合國
الأمم المتحدة
**Organisation des Nations Unies**
**Организация Объединённых Наций**
**Organización de las Naciones Unidas**
Flag of the United Nations.svg n lippu
Viralliset kielet	arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä, espanja
Pääsihteeri	Kofi Annan, vuodesta 1997
Perustettu	24. lokakuuta 1945
Jäsenvaltioiden lukumäärä	192 jäsenvaltiota
Päämaja	New York City, Yhdysvallat
Kotisivu	http://www.un.org

Yhdistyneet kansakunnat¹ (lyhenne YK, englanniksi United Nations eli UN) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi. Sen päämaja on New York Cityssä.

Atlantin julistuksesta Yhdistyneiksi kansakunniksi

Prince of Wales-5.jpg Alun perin Yhdistyneet kansakunnat perustettiin liittoutuneiden maiden perustalle. Yhdistyneitä kansakuntia olivat ne maat, jotka liittyivät Winston Churchillin ja Franklin Rooseveltin 14. elokuuta 1941 HMS Prince of Wales -aluksella allekirjoittamaan kahdeksan kohdan Atlantin julistukseen. Julistuksessa määriteltiin Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan toista maailmansotaa koskevia tavoitteita ja sitä on verrattu Yhdysvaltain presidentti Wilsonin neljäntoista kohdan ohjelmaan. Atlantin julistus oli osa Rooseveltin politiikkaa liittää Yhdysvallat toiseen maailmansotaan Yhdistyneen kuningaskunnan puolelle kuitenkaan sotaa itse julistamatta.

Yhtyminen Atlantin julistukseen tapahtui hyväksymällä 1. tammikuuta 1942 annettu Yhdistyneistä kansakuntien julistus, missä viitattiin Atlantin julistuksen periaatteisiin. Tästä johtuen Yhdistyneisiin kansankuntiin perustajajäseninä kuuluivat aluksi toisen maailmansodan voittajavaltiot Kiinan tasavalta, Neuvostoliitto, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat liittolaisineen.

Avoin liittoutuneiden järjestö

Toisen maailmansodan häviäjiä saattoi liittyä jäseneksi vasta myöhemmin, kun niiden suhteet voittajiin oli saatu sopimuksin selvitetyksi. Suomen osalta mahdollisuus anoa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenyyttä muodostui vasta Pariisin rauhansopimuksen tultua voimaan syksyllä 1947, kylmän sodan alettua keväällä 1947.

Neuvostoliitosta Yhdistyneisiin kansakuntiin liittyivät Neuvostoliitto itse, sekä siihen jäseninä kuuluvat neuvostotasavallat Ukraina ja Valko-Venäjä, jotka olivat kärsineet erityisen paljon oltuaan taistelualueina toisessa maailmansodassa. Neuvostoliitto epäili brittiläisen kansainyhteisömaiden tuovan Yhdistyneelle kuningaskunnalle moninkertaisen äänimäärän, kun taas Yhdysvaltain osavaltioiden ryhtyminen suoraan YK:n jäseniksi Valko-Venäjän tai Ukrainan tapaan olisi voinut olla Yhdysvaltain perustuslain vastaista.

Yhdistyneiden kansakuntien jäsenyys määriteltiin avoimeksi kaikille "rauhaa rakastaville valtioille", jotka hyväksyvät Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vaatimukset ja ovat järjestön mielestä halukkaita ja kykeneviä täyttämään nämä vaatimukset käytännössä.

Yhdistyneiden kansakuntien maailmanpoliittinen merkitys alkoi korostua Korean sodan aikana. Neuvostostoliitto boikotoi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston istuntoja, joissa Kiinan tasavalta edusti Kiinaa. Neuvostoliiton vaatimus Kiinan kansantasavallan jäsenyydestä sai aikaan sen, että Yhdysvallat liittolaisineen kykeni käymään sodan 1950-1953 Yhdistyneiden kansakuntien nimissä. Näin Neuvostoliiton liittolaiset, Korean demokraattinen kansantasavalta ja sitä tukevat Kiinan kansantasavallan vapaaehtoiset, voitiin tuomita hyökkääjinä YK-järjestelmänkin puitteissa. Myös Neuvostoliitto ryhtyi sen jälkeen käyttämään veto-oikeutta Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmia laadittaessa sekä valvomaan uusien jäsenvaltioiden jäseneksi ottamista.

Jäsenvaltiot

UN map.png Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan allekirjoitti vuonna 1945 San Franciscossa 51 valtiota.

Suomi jätti jäsenhakemuksen heti Pariisin rauhansopimuksen tultua voimaan 1947, mutta suurvaltojen, lähinnä Neuvostoliiton sekä Yhdysvaltain ja sen liittolaisten välisestä tasapainopolitiikasta johtui se, ettei 1950–1954 Yhdistyneisiin kansakuntiin otettu jäseniä ennen kuin niitä oli riittävän suuri ja tasapuolinen joukko. Suomi pääsi liittymään vasta 14. joulukuuta 1955 samaan aikaan Albanian, Bulgarian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Jordanian, Kambodžan, Laosin, Libyan, Nepalin, Portugalin, Romanian, Sri Lankan ja Unkarin kanssa.

Norjasta ja Tanskasta tuli jäseniä jo 1945 ja Islannista sekä Ruotsista 1946. Suomi korosti asemaansa YK:n jäsenenä ja puolueettomana rauhanturvaamisen ystävänä lähettämällä heti 1956 vuoden kuluttua jäseneksi pääsemisestä Dag Hammarskjöldin tiedustelusta YK-rauhanturvajoukkoja Suezille.

Sveitsi ja Itä-Timor liittyivät järjestöön syyskuussa 2002. Järjestöön liittyi 28. kesäkuuta 2006 192. jäsenvaltio, Montenegro.

Yhdistyneiden kansakuntien viralliset kielet ovat englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina ja arabia.

Yleiskokous, turvallisuusneuvosto ja pääsihteeri

United Nations HQ - New York City.jpgissa]]

Yhdistyneiden kansakuntien päättävä elin on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous. Jokainen jäsenvaltio voi osallistua yleiskokoukseen.

Yhdistyneiden kansakuntien toimeenpanon kannalta on Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmia antava Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto. Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsentä kerrallaan, joista pysyviä jäsenvaltioita ovat Venäjä (Neuvostoliiton kansainvälisoikeudellisena seuraajavaltiona), Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Yhdysvallat ja Kiinan tasavallan sijaan 1971 paikan saanut Kiinan kansantasavalta. Näin ollen niillä on mahdollisuus veto-oikeudella kieltää mikä tahansa päätöslauselmaehdotus.

Muut turvallisuusneuvoston jäsenvaltiot ovat jäseniä vuorollaan kiertojärjestelmän perusteella. Niillä ei ole veto-oikeutta turvallisuusneuvoston päätösehdotuksiin.

Yhdistyneiden kansakuntien operatiivista toimintaa johtaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri. Nykyinen, vuodesta 1997 toiminut pääsihteeri Kofi Annan on järjestyksessä seitsemäs varsinainen pääsihteeri.

Ensimmäinen varsinainen pääsihteeri oli norjalainen Trygve Lie (1946–1952), joka erosi kesken toisen, vuonna 1950 alkaneen kautensa pääasiassa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton toivomuksesta.

Toinen pääsihteeri, ruotsalainen Dag Hammarskjöld (1953–1961), oli myös aktiivinen pyrkien rakentamaan Yhdistyneille kansakunnille itsenäistä roolia. Hän sai surmansa Kongossa lento-onnettomuudessa yrittäessään ratkoa Kongon kriisiä esikuntansa kanssa.

Kolmas pääsihteeri oli burmalainen (myanmarilainen) U Thant (1961–1971). Neljännen pääsihteerin, itävaltalaisen Kurt Waldheimin (1972–1981) jatko kolmannelle pääsihteerikaudelle jäi Kiinan kansantasavallan esittämään vetoon. Viides pääsihteeri oli perulainen Javier Pérez de Cuéllar (1982–1991) ja kuudes egyptiläinen Boutros Boutros-Ghali (1992–1996), jonka jatko toiselle kaudelle jäi Yhdysvaltain vetoon.

UN General Assembly.jpg | UN security council 2005.jpg | Kofi Annan.jpg. (Kuva: Agência Brasil)]]

Toimielimet

UN building, Genevra.jpgn Genevessä]] Yhdistyneiden kansakuntien tärkeimmät toimielimet ovat:

Yleiskokous kaikille jäsenille New Yorkissa
Turvallisuusneuvosto New Yorkissa.
Talous- ja sosiaalineuvosto New Yorkissa
Huoltohallintoneuvosto (ei toiminnassa, sillä tällä hetkellä ei ole huoltohallintoalueita)
Kansainvälinen tuomioistuin Haagissa
Sihteeristö (sihteeristön johtaja on Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri)
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisten avustus- ja työelin (UNRWA)
Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD)

Erityis- ja yhteistyöjärjestöjä

Yhdistyneillä kansakunnilla on useita erityisjärjestöjä, kuten:

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO)
Lastenavun rahasto (UNICEF)
Maailman terveysjärjestö (WHO)
Kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO)
Kansainvälinen työjärjestö (ILO)
Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR)
Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP)
Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö (UNIDO)
Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA)
Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT)
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
Kansainvälinen jälleenrakennuspankki, "Maailman pankki" (IBRD)
Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC)
Yhdistyneiden kansakuntien pääomarahasto (UNCDF)
Maailman postiliitto (UPU)
Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU)
Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
Hallitusten välinen neuvoa antava merenkulkujärjestö (IMCO)
Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea (UNSCEAR)

Viitteet

¹ EU:n Julkaisutoimisto suosittaa kirjoitettavaksi EU-julkaisuissa säädöskielen mukaisesti järjestön nimen molemmat sanat isolla, vaikka kielioppaiden mukaan jälkimmäinen osa tulisikin kirjoittaa pienellä.

Katso myös

Aiheesta muualla

Kansainväliset järjestöt | Yhdistyneet kansakunnat

Gourt Home::Gourt :: Yhdistyneet kansakunnat