Wehrmacht

800px-German Troops In Warsaw.jpg | Sotilasmenot.PNG Wehrmacht () oli kansallissosialistisen Saksan armeijan nimi vuosina 1935–1945. Se perustettiin armeijan uudelleenorganisoinnissa vanhan Reichswehrin tilalle ja sen nykyinen vastine yhdistyneessä Saksassa on Bundeswehr.

Wehrmacht muodostui kolmesta haarasta:

Heer - maavoimat
Kriegsmarine - laivasto
Luftwaffe - ilmavoimat

Armeijan ylipäällikkönä toimi koko Wehrmachtin olemassaolon ajan Adolf Hitler. Hitlerin apuna toimi sotilasesikunta Oberkommando der Wehrmacht (OKW).

Wehrmachtin osuus toisen maailmansodan sotarikoksiin on kaksijakoinen. Toisaalta Wehrmachtin johtohenkilöstö koostui lähinnä vanhan saksalaisen sotilasperinteen konservatiivisista seuraajista, jotka eivät varsinaisesti olleet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kansallissosialisteja. Toisaalta preussilaiseen sotilasperinteeseen kuului uskollisuus ylemmille, joka takasi lojaalisuuden hallintoa kohtaan sodan loppumetreille asti. Wehrmachtin joukot syyllistyivät Neuvostoliitossa julmuuksiin siviiliväestöä kohtaan ja muutamissa tapauksissa avittivat SS-joukkoja juutalaisten ja muiden ei-toivottavien kokoamisessa ja likvidoimisessa.

Sotavuodet

Voimakkaat panssari- ja ilmavoimat mahdollistivat uudenlaisen taktiikan käytön, salamasodan. Sodan alkuvaiheessa maa toisensa jälkeen valloitettiin ja miehitettiin viikkojen sisällä. Tämä vakuutti sotajohtajat uudesta ideasta, laaja-alaisesta aseistuksesta. Joka tapauksessa vihollisvoimien (Yhdistynyt kuningaskunta, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat) aloittaessa sinnikkään vastarintansa salamasotataktiikoita ei kyetty enää käyttämään ja asevarustelun puutteellisesta tasosta tuli ongelma Wehrmachtille.

Wehrmachtin sotilaallinen vahvuus oli johtaa taktiikoitaan tehtäväpohjaisesti (käskypohjaisen sijasta) ja miehistön seassa vallitsi maan kuulu kuri. Nykyään Wehrmachtia pidetään toisinaan huipputeknisenä armeijana, sillä monet sen toisen maailmansodan aikana kehittämät aseteknologiat olivat aikansa moderneimpia, kuten esimerkiksi V1- ja V2-ohjukset, Messerschmitt Me 262 -suihkuhävittäjä ja sen sukellusvenelaivasto. Wehrmachtin varustelutaso oli kuitenkin epätasainen ja yleisesti matalla tasolla, esimerkiksi vain 40 prosenttia joukoista oli motorisoitu, joten huoltokuljetukset olivat usein riippuvaisia hevosista ja useat sotilaat liikkuivat jalan tai toisinaan polkupyörillä.

Wehrmachtissa palveli myös useita ulkomaalaisia toisen maailmansodan aikana. Heihin kuuluivat etnisiä saksalaisia, hollantilaisia, baltteja, pohjoismaalaisia ja heitä tuli jopa Balkanin niemimaalta. Venäläiset palvelivat erityisessä Venäjän vapautusarmeijassa ja muut neuvostokansat muodostivat Ostlegionenin. Nämä yksiköt olivat kenraali Ernst August Köstringin alaisuudessa ja muodostivat noin 5 prosenttia Wehrmachtin miesvoimasta.

Sodan jälkeen

Saksan ehdoitta antautumisen jälkeen 8. toukokuuta 1945, siltä kiellettiin modernin armeijan pitäminen. Kymmenen vuoden päästä kylmän sodan jännitteiden vuoksi Länsi- ja Itä-Saksassa luotiin omat erilliset asevoimansa. Länsi-Saksan asevoimat ottivat nimekseen Bundeswehr ja Itä-Saksan vastaava nimettiin Nationale Volksarmeeksi. Kumpikaan puoli ei pärjännyt ilman kokeneita sotilaita, joten molempien armeijoiden joukossa oli lukuisia upseereita, jotka olivat palvelleet Wehrmachtissa.

Kuuluisia henkilöitä

Saksan asevoimat | Natsi-Saksa

Gourt Home::Gourt :: Wehrmacht

Sotavuodet

Sodan jälkeen

Kuuluisia henkilöitä