Wales

Related Topics:
Waleska :: Wales :: Wales_Center :: Wales_and_West_Region :: Wales_College_of_Medicine,_Biology,_Life_and_Health_Sciences

Wales
Cymru

Flag of Wales 2.svg

Kansallinen motto: Cymru am byth
Wales ikuisesti Viralliset kielet englanti, kymri Pääkaupunki Cardiff Ensimmäinen ministeri: Rhodri Morgan Pinta-ala
- Yhteensä
- % vettä
20 779 km²
ei merkittävästi Väestö
- Yhteensä (2001)
- Tiheys
2 903 085
140/km² Rahayksikkö Englannin punta (£) (GBP) Aikavyöhyke UTC, kesällä UTC+1 Kansallislaulu Hen Wlad Fy Nhadau

Wales (kymriksi Cymru) on yksi neljästä Yhdistyneen kuningaskunnan muodostavasta osasta. Walesiläiset karsastavat virallisempaa nimeä Walesin ruhtinaskunta, Principality of Wales tai Tywysogaeth Cymru, koska Walesillä ei ole todellista itsenäisyyttä, ja Walesin prinssi on vain Britannian kruununperijän arvonimi.

Historia

Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten jäännöksiä on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Legendan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.

Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuorisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa´s Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 km pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.

Wales säilyi kelttien asuttaman alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynä germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin normannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen (1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan. Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvun alussa Englannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia.

Politiikka

Wales sai oman parlamenttinsa, kansalliskokouksen, jälleen vuonna 1999. Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä maan hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainostaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.

Maantiede

Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Bristolin kanaali etelässä ja Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa.

Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissä, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.

Suurin osa Walesista on vuoristoista, etenkin pohjoinen- ja keskinen Wales. Korkein huippu on Snowdon (1 085 m). Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.

Wales-NASA-250.jpg

Hallinnollinen jako

Wales jaettiin 1996 hallinnollisesti yhdeksään kreivikuntaan (county), 10 maaseutupiiriin (county borough) ja viiteen kaupunkiin (city).

Talous

Osa Walesistä on ollut teollistunutta jo 1700-luvulta. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla, etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.

Väestöjakauma

Walesin väestöstä on syntynyt Walesissä 75,39 % (vuoden 2001 väestönlaskenta) ja 20,32 % Englannissa.

Väestöstä 14,39 % ilmoitti itsensä walesiläisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestölaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa.

16,32 % yli kolmivuotiaasta väestöstä puhuu, lukee ja kirjoittaa kymrin kieltä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan. 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä, ja 2,83 % osaa itse puhua, muttei kirjoittaa sitä. 1,37 % osaa puhua ja lukea, muttei kirjoittaa kieltä. Muut vaihtoehdot 2,98 %.