Vaskitsa

Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton lisko, jota kutsutaan myös kansanomaisesti vaskikäärmeeksi. Se voi elää jopa 15-vuotiaaksi.

Levinneisyys

Vaskitsa esiintyy harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomessa ja sen levinneisyysalue ulottuu Vaasan korkeudelle.ahvenanmaalta laji hävisi tuntemattomasta syystä 1900-luvun alussa

Ulkonäkö

Vaskitsa on hiekan- tai kuparinruskea, raajaton ja pitkäruumiinen lisko, jonka pituus on 25–40 cm. Sen selässä usein pitkittäisjuovia ja monilla koirailla selässä lisäksi sinisiä täpliä.

Elintavat

Vaskitsa on hämäräeläin, mutta voi pilvisellä säällä liikkua myös päiväsaikaan, etenkin sateen jälkeen. Auringon paahtaessa vaskitsa piilottelee kivien alla ja kuivien lehtien seassa. Tämän vuoksi vaskitsa suosii seutuja, joissa on runsaasti pintakasvillisuutta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat metsien aukkopaikat, pensaikot, ruohikot, laidunmaat, teiden varret ja lämpimät rinteet. Vaskitsa pystyy katkaisemaan häntänsä kuten sisilisko.

Ravinto

Ravintonaan vaskitsa käyttää monenlaisia selkärangattomia pikkueläimiä hyönteisistä ja hämähäkeistä pieniin etanoihin ja kastematoihin asti.

Lisääntyminen

Vaskitsojen parittelu tapahtuu keväällä toukokuussa. Vaskitsa synnyttää poikasensa jo kuoriutuneena.

Talvehtiminen

Vaskitsat viettävät talven horrostamalla kompostikasoissa ja maakoloissa usein yhdessä lajitovereidensa kanssa.