Valtio on yhteisö, jolla on tietyllä alueella muista yhteisöistä riippumaton valta erityisesti yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseksi.
Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella"
Suomessa valtion oikeutus perustuu demokraattiselle valtioaattelle ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa.
Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.
Neljä perinteistä käsitystä valtion alkuperästä ja oikeutuksesta ovat:
Käytännössä useimmat poliittiset ajattelijat yhdistävät kaksi tai useampaa edellistä mallia esittäen esimerkiksi, että eri valtioilla on erilainen alkuperä. Eräitä kuuluisia valtioaatteita ovat sopimusteoria, liberalismi, marxismi, konservatismi ja anarkismi.
Sopimusajattelu perustuu yhteiskuntasopimuksen ajatukseen, ja on tärkeimmistä valtioaatteista ainoa, joka ei liity yksittäiseen poliittiseen aatteeseen - luultavasti koska useat aatteet ovat omaksuneet sen omalla tavallaan. Sopimusajattelussa valtion tulee heijastaa yleistä, koko yhteisön etua ja sovittaa se yksityisiin etuihin.
Liberalismi perustuu enimmäkseen luonnonoikeuteen: valtion päätarkoituksena on siitä riippumattomien luonnollisten oikeuksien turvaaminen. Liberaalien keskuudessa on kuitenkin ollut erimielisyyttä siitä, mitä luonnolliset oikeudet lopultakin ovat. Arvostelijain mukaan niitä ei ole olemassakaan, koska niitä ei voida havaita luonnosta. Toisaalta on myös liberaaleja, jotka nojaavat sopimusteoriaan (useimmiten liberaalien vasemmistosiipeä, jotka ovat vastakkaisessa laidassa vähimmäis- eli ”yövartijavaltiota” kannattaviin oikeistoliberaaleihin nähden).
Marxilainen ajattelu perustuu ristiriita-ajatteluun, etenkin ajatukseen luokkataistelusta. Tästä näkökulmasta valtion päätehtävänä on lakkauttaa epäoikeudenmukaisuudet omaisuudenjaossa, hallitsevan luokan ylivalta ja riisto.
Konservatiivinen valtioajattelu perustuu luonnollisen tai etenkin aikaisemmin yliluonnollisen vallan ajatukselle: olemassa olevat perinteet ja arvojärjestykset nähdään yhteisölle hyödyllisinä, ja valtion tehtävänä on tukea niitä.
Anarkistisessa ajattelussa valtio ei ole muuta kuin tarpeeton ja hyväksikäyttävä osa yhteiskuntaa.
Valtio on eräs ihmisen järjestäytymisen muoto. Sitä edelsivät suku, heimo tai päällikkökunta ja nykyaikana on meneillään globalisaatio. Valtio syntyi ihmisyhteisön valtarakenteista. Valtio mahdollisti hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämään kohdistuvan verotuksen turvin.
Quincy Wrightin mukaan kauppa ja tekniikka vaativat uudenlaista hallintoa ja lakeja. Tämän mukaan maailmanlaajuiseksi kehittynyt informaatiotekniikka ja maapalloistunut vapaakauppa ennakoisivat maailmanlaajuista hallintoa ja maailmanlaajuisia lakeja. Maapalloistuminen tuskin merkitsee valtion nopeata häviämistä, mutta selvästi sen vallan vähenemistä. Ylin taso (globaali taso) valvoo muodostuttuaan alempia, yleisiä valtarakenteita ja valtioita. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa maailmanlaajuista yhteistoimintaa. Tähän liittyy myös ajatus kokonaisturvallisuudesta.
Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin länsimaissa laajentunut.
Politiikka | Hallinto | Yhteiskuntatypologia
دولة | রাষ্ট্র | Bro | Държава | Estat | Stát | Stat | Staat | Riik | State | Estado | Ŝtato | État | Steat | Država | Stato | Stato | Улс | Staat | 国家 | Stat | Stat | Państwo | Estado | Государство | State | Država | รัฐ | Devlet | Держава | 州