Unkari

Unkarin tasavalta ( ) eli Unkari ( ) on Keski-Euroopassa sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Budapest. Valtion virallinen kieli on suomalais-ugrilainen unkarin kieli (magyar nyelv ɲɛlv). Unkarin rajanaapureita ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta. Unkarin pinta-ala on 93 030 neliökilometriä ja asukasluku hieman yli 10 miljoonaa.

Historia

Pääartikkeli: Unkarin historia

Unkari julistautui valtioksi vuonna 1000. Sitä pidetään edelleen Unkarin perustamisvuotena, vaikka maa ei ole ollut koko historiaansa itsenäinen. Myös vuotta 896, paimentolaiskansojen tuloa Unkariin, pidetään Unkarin alkuna. Alkuperäinen kuningaskunta oli huomattavasti nykyistä laajempi; ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä rajamuutoksista jäljelle jäi vain sisin alue. Noin 3 miljoonaa unkarilaisia asuu edelleen ympäröivissä valtioissa.

Varsovan liitossa ollut Unkari liittyi Natoon 1999 ja on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Politiikka

Satellite_image_of_Hungary_in_December_2002.jpg Unkarin presidentin rooli on etupäässä seremoniallinen. Hänellä on kuitenkin oikeus nimittää pääministeri. Presidentin valitsee parlamentti viisivuotiskausille. Pääministeri valitsee hallituksensa ministerit, ja hänellä on oikeus erottaa heidät. Jokainen valittu ministeri esiintyy parlamentin komiteoiden edessä, ja presidentti hyväksyy heidät virallisesti.

Unkarin parlamentti (Országgyűlés) on yksikamarinen ja 386-jäseninen. Puolueiden on saavutettava 5 % äänikynnys saadakseen edustajia parlamenttiin. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein, viimeiset pidettiin huhtikuussa 2002. Viisitoistajäseninen perustuslaillinen oikeus valvoo lainsäädännön perustuslainmukaisuutta.

Parlamentin suurimmat puolueet ovat sosialistipuolue (Magyar Szocialista Párt) jolla on 178 edustajaa ja kansanpuolue (Fidesz - Magyar Polgári Szövetség), jolla on 164 edustajaa. Pienpuolueita ovat kristillisdemokraattinen/konservatiivinen MDF (Magyar Demokrata Fórum) 24:llä paikalla ja liberaalinen vapaademokraattinen puolue (Szabad Demokraták Szövetsége tai SZDSZ) jolla on 20 edustajaa. SZDSZ on sosialistien hallituskumppani.

Maakunnat

Unkarin maakunnat ovat

Alföld ('Suuri alanko'), joka käsittää alueen Tiszan varrella aina Tonavasta itärajaan asti. Tällä alueella on pusta (unk. puszta). Suurimmat kaupungit ovat Nyíregyháza, Debrecen, Kecskemét ja Szeged.
Pohjoinen vuoriseutu (Karpaatit), joka käsittää vulkaanisperäiset alueet Börzsöny, Cserhát, Mátra ja Zemplén sekä lohkovuoristoiset Bükk ja Aggtelek. Suurimmat kaupungit ovat Miskolc ja Eger. Alueen eteläreunalla sijaitsee kuuluisa Tokajin viinialue.
Dunántúl ('Tonavantaka') käsittää koko läntisen Unkarin Tonavasta alkaen. Alueen suurimmat kaupungit ovat Sopron, Szombathely, Győr ja Pécs.
Näiden kolmen maakunnan leikkauspisteessä sijaitsee Budapest.

Counties of Hungary 2006.png Läänejä on 19:


– Bács-Kiskun	– Baranya
– Békés	– Borsod-Abaúj-Zemplén
– Csongrád	– Fejér
– Győr-Moson-Sopron	– Hajdú-Bihar
– Heves (lääni)	– Komárom-Esztergom
– Nógrád	– Pest
– Somogy	– Szabolcs-Szatmár-Bereg
– Jász-Nagykun-Szolnok	– Tolna
– Vas	– Veszprém
– Zala

Kuntia on yhteensä n. 3500. Kansalaiset valitsevat itselleen kunnallisvaaleissa kunnanjohtajan (pormestarin) neljäksi vuodeksi. Pormestari toimii myös valtuuston puheenjohtajana. Hän on siis samalla luottamusmies ja päätoiminen virkamies.

Maantiede

Hu-map.png

Maan rajat

Unkarin rajojen pituus on yhteensä 2 009 km. Tämä jakautuu eri naapurimaiden kesken seuraavasti:

Itävalta: 366 km
Slovakia: 515 km
Ukraina: 103 km
Romania: 443 km
Serbia: 151 km
Kroatia: 329 km
Slovenia: 102 km

Alangot

Tonava jakaa Unkarin kahteen toisistaan poikkeavaan osaan. Tonavan länsipuolella, Unkarin luoteiskulmassa sijaitsee Unkarin Pieni alanko, ja Tonavan itäpuolella levittäytyy Unkarin Suuri alanko. Pienen alangon maasto on vaihtelevaa. Sille on ominaista kevyt kumpuilevuus ja pienet kukkulat. Hedelmällisen lössimaan ja leudon ilmaston ansiosta alueella voidaan mainiosti harjoittaa maanviljelyä. Suuri alanko kattaa lähes puolet Unkarin pinta-alasta. Se on laaja, hyvin tasainen alue, jonka maa-aines koostuu veden kuljettamista kivistä ja hiekasta. Tisza-joen varrelle ovat tyypillisiä tulvatasanteet ja yksittäiset metsäsaarekkeet. Tulvatasanteiden kuivattamainen ja metsien raivaus ovat johtaneet maaperän lisääntyvään suolaantumiseen. Tällä lailla on syntynyt myös Unkarin pusta, jolle ovat tyypillisiä erillään sijaitsevat maatilat ja laidunkarjaan pohjautuva maatalous. Laajamittaisten kastelutoimenpiteiden ansiosta Suurelle alangolle on luotu uusia, hedelmällisempiä alueita, joilla voi viljellä mm. tupakkaa, maissia ja auringonkukkia. Alkuperäistä pustaa halutaan toisaalta myös suojella: Hortobágyin kansallispuisto on perustettu tätä tarkoitusta varten.

Vuoristo

Unkarin vuoristo koostuu keskivuoristoista, joiden ketju ulottuu Koillis-Unkarin Bükk-vuoristosta Länsi-Unkarin Bakony'iin. Keskivuoristojen maasto on korkeimmilla kohdilla lähes poikkeuksetta tiheää lehtimetsää. Rinteet ja laaksot ovat hedelmällisiä, mikä mahdollistaa viljan, hedelmien ja viinin viljelyn. Keskivuoristojen laidoilla sijaitsevat kuumat lähteet sekä Bakony'in ja Mátran vulkaaniset kivilajit ovat merkkinä menneiden aikojen vulkaanisesta toiminnasta. Muutoin keskivuoristojen maaperä koostuu dolomiitista ja kalkkikivestä. Lounais-Unkarissa kohoaa metsäinen Mecsek-vuoristo ympäristöstään erottuen 682 m:n korkeuteen. Unkarin korkein kohta, Kékes sijaitsee Mátra-vuoristossa.

Korkeuseroja:

Korkein kohta: Kékes Mátra-vuoristossa, 1014 m merenpinnan yläpuolella
Matalin kohta: Tiszan varrella, 78 m merenpinnan yläpuolella
Noin puolet maan pinta-alasta on Suuren alangon myötä alle 120 m merenpinnan yläpuolella

Kaupungit

Unkarin ylivoimaisesti suurin kaupunki on pääkaupunki Budapest, jossa asuu n. 1,9 milj. ihmistä eli n. 17% Unkarin asukkaista. Viisi seuraavaksi suurinta kaupunkia ovat Debrecen ja Miskolc (n. 200 000 asukasta), Szeged ja Pécs (n. 165 000 asukasta) sekä Győr (130 000 asukasta).

Joet

Pisin joki Unkarin valtion alueella on Tonava (unk. Duna), jonka varrella sijaitsee lukuisia kaupunkeja, mm. Komárom, Esztergom, Budapest, ja Dunaújváros. Tonava virtaa aluksi lännestä itään Unkarin ja Slovakian rajajokena, tekee Visegrádin kohdalla n. 90°:n mutkan ja virtaa sitten etelään kohti Serbiaa. Toinen pitkä joki Unkarin alueella on Tisza. Sen varrella sijaitsevia suuria kaupunkeja ovat Tokaj, Szolnok ja Szeged. Muita tärkeitä jokia ovat Dráva, Hernád, Kőrös, Mur, Rába, Sajó ja Zala.

Kaikki suuremmat joet saavat alkunsa Unkarin ulkopuolelta: Tonava alkaa Etelä-Saksasta, Tisza Ukrainasta, Mur ja Rába Itävallasta, Dráva Italiasta, Zala Sloveniasta, Hernád Slovakiasta ja Kőrös Transylvaniasta (Länsi-Romaniasta).

Järvet

Unkarin suurin järvi on Länsi-Unkarin Balaton, joka on samalla myös Keski-Euroopan suurin järvi. Balaton on pääkaupunki Budapestin ohella Unkarin tärkein turistialue ennen kaikkea hiekkarantojensa ja kuumien lähteidensä ansiosta. Toinen tärkeä järvi on Budapestin ja Balatonin välissä sijaitseva Velence, jonka rannat muistuttavat Balatonin rantoja, mutta se ei ole samassa määrin turistien kansoittama. Järven koillisosassa on lintujensuojelualue, joka tarjoaa monelle uhanalaiselle lajille turvallisen elinympäristön. Neusiedler See (unk. Fertő-tó) kuuluu Unkariin ainoastaan osittain: 75% järven pinta-alasta sijaitsee Itävallan valtion alueella. Fertő-Hanságin kansallispuisto kattaa järven Unkarin puoleisen osan sekä sen eteläpuolella sijaitsevat suot ja Hanság-kosteikon. Yhdessä Itävallan puolella sijaitsevan Neusiedler See - Seewinkelin kansallispuiston kanssa se lisättiin vuonna 2001 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Ilmasto

Unkarissa on verrattain kuiva mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja suhteellisen kylmät talvet. Talvella Unkarin sää voi ajoittain olla yhtä kylmä kuin Suomessa, mutta kevät ja syksy ovat Suomea lämpimämpiä, ja kesällä hellepäivät ovat Suomea yleisempiä. Tammikuun keskilämpötila on -1 °C:n ja -3 °C:n asteen välillä; heinäkuun keskilämpötila puolestaan 21 °C ja 23 °C asteen välillä. Runsaimmat sateet satavat alkukesästä. Sademäärät vähenevät yleensä itäänpäin mentäessä: Länsi-Unkarissa vuoden keskimääräinen sademäärä on sadetta tuovien länsituulien takia n. 800 millimetriä, kun taas Itä-Unkarissa voi keskimääräinen sademäärä olla kuivina vuosina jopa alle 500 millimetriä.

Kasvisto ja eläimistö

Unkarissa elää n. 45 000 eläinlajia ja 2 200 kasvilajia. Suurin osa näistä on keskieurooppalaisia lajeja, mutta joukossa on myös yksittäisiä pohjois-, itä- ja eteläeurooppalaisia lajeja. 855 eläinlajia ja 535 kasvilajia on virallisesti suojeltu. Harvinaisia, suojeltuja kukkia ovat esim. jouluruusu, tarhapioni ja unkarilainen kylmänkukka (Pulsatilla Pratensis ssp. hungarica).

Unkarin metsät tarjoavat kodin monille villisioille, saksanhirville, ja ketuille. Viljellyillä alueilla sekä alangolla elää paljon rusakoita, fasaaneja, peltopyitä ja viiriäisiä. Keväällä Unkarin poikki lentää valtavia lintuparvia matkalla pohjoisesta etelään. Näihin kuuluu mm. pääskyjä ja kattohaikaroita. Suojeltuja lintulajeja ovat esim. pitkäjalka, isotrappi ja avosetti.

Unkarin joissa ja järvissä on rikas kalakanta. Tyypillisiä kaloja ovat mm. lahna, karppi ja hauki. Vieraista joista ja järvistä on tuotu ankeriaita ja itäaasialaisia monneja (Silurus asotus), jotka nyt elävät runsaslukuisina Unkarin vesistöissä.

Unkariin on kasviston ja eläimistön suojelemiseksi perustettu yhdeksän kansallispuistoa, 38 maisemansuojelualuetta ja 142 luonnonsuojelualuetta, joiden kokonaispinta-ala on 816 008 ha.

Talous

Unkari on yhtenä Euroopan unionin nuorimmista jäsenmaista voimakkaassa talouskasvussa. Yksityinen sektori käsittää yli 80 % BKT:stä. Ulkomainen omistus ja sijoitukset ovat laajalle levinneitä. Vuoden 1989 jälkeen maahan on investoitu yli 23 miljardia dollaria ulkomaista pääomaa. Inflaatio ja työttömyys, jotka olivat päähuolenaiheita ennen vuotta 2001 ovat laskeneet huomattavasti.

Väestö

Väestön ikärakenne

Muiden lännen teollistuneiden valtioiden tavoin Unkarin väestökin ikääntyy vähitellen. Alle 15-vuotiaita on väestöstä 15,9 %, 15-65-vuotiaita on 68,6 % ja yli 65-vuotiaita 15,5 %. Kokonaishedelmällisyysluku (lapsiluvun odote) on hyvin matala, 1,3 lasta jokaista naista kohden. Elinajan odote oli vuonna 2005 miespuolisilla unkarilaisilla 68,3 vuotta ja naispuolisilla 76,5 vuotta.

Kansallisuudet

Unkarin väestön suurimman osan muodostavat unkarilaiset (89 %). Muita kansallisuuksia ovat romanit (5 %), saksalaiset (2,6 %), romanialaiset (2 %), serbit (1 %), slovakit (1 %), ruteenit (0,9 %) ja jenishit (0,5 %).

Katso myös Unkarin väestöjakauma (vuoteen 1980)

Uskonnot

Enemmistö Unkarin väestöstä (54,5 %) kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon tai kreikkalaiskatoliseen kirkkoon. 15,9 % väestöstä on kalvinisteja ja 3 % luterilaisia. Juutalaisia elää Unkarissa nykyään 80 000, mutta ennen holokaustia heidän lukumääränsä oli 800 000. Ateisteja on väestöstä 14,5 %, mikä on seurausta ennen vuotta 1989 toimineen kommunistisen hallinnon kielteisestä suhtautumisesta uskontoihin.

Kieli

Pääartikkeli: Unkarin kieli

Unkarin kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaiseen haaraan, ja se on ainoa ei-indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan laajemmalti Keski-Euroopassa. Unkari on saanut lainasanoina vaikutteita erityisesti turkkilaisista kielistä, slaavilaisista kielistä ja saksasta. Unkarissa puhuttavat unkarin murteet poikkeavat toisistaan hyvin vähän.

Kulttuuri

Unkarilaisia säveltäjiä: Franz Liszt, Ferenc Erkel, Zoltán Kodály, Béla Bartók, György Ligeti ja György Kurtág.

Muita tunnettuja unkarilaisia ovat Zsa Zsa Gabor (Sári Gábor) ja Harry Houdini (Ehrich Weiss)

Kirjallisuus

Unkarin nykykirjailijoista tunnetuimpia ovat Péter Esterházy, Sándor Márai, Péter Nádas sekä vuonna 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut Imre Kertész. Heidän teoksensa ovat menestyneet myös Unkarin rajojen ulkopuolella, etenkin Keski-Euroopassa, jossa Máraita ja Kertésziä arvostetaan jopa varauksettomammin kuin Unkarissa.

Unkarin kirjallisuuden klassikoita tunnetaan Unkarin ulkopuolella varsin vähän. Unkarilaiset ovat perinteisesti arvostaneet runoutta enemmän kuin proosaa, ja useimmat klassikkokirjailijoista olivatkin ennen kaikkea runoilijoita. Kuuluisimpia runoilijoita ovat Sándor Petőfi, János Arany, Endre Ady, Mihály Babits, Dezső Kosztolányi, Attila József ja János Pilinszky. Muita merkittäviä kirjailijoita ovat Zsigmond Móricz ja Gyula Illyés.

Unkarilainen keittiö

Unkarilainen ruoka on suomalaiseen makuun mausteista muttei kovinkaan tulista. Unkarilainen keittiö on tunnettu erityisesti liharuoistaan. Yksi tavallisimmista ja tunnetuimmista ruoista on kansallisruoaksikin kutsuttu pörkölt, joka voidaan valmistaa joko sian- tai naudanlihasta. Ruoan nimi on peräisin verbistä pörkölni, joka tarkoittaa lihan paistamista rasvassa sipulin ja paprikajauheen kera. Pörköltin ohessa tarjottavat lisukkeet vaihtelevat alueittain. Suomessa sekä myös muualla Unkarin ulkopuolella tämäntapaista ruokaa kutsutaan usein gulassiksi, mutta tämä nimitys on peräisin hieman eri ruoasta. Unkarissa tarjottava gulyás tai gulyásleves on pörköltiä muistuttava keitto. Liha paistetaan aluksi samaan tapaan kuin pörköltissä, mutta paistamisen jälkeen kattilaan kaadetaan vettä. Lisäksi keittoon kuuluu myös perunaa ja kuminaa. Tähän ruokaan käytetään perinteisesti ainoastaan naudanlihaa, mikä selittyy ruoan nimellä: gulya tarkoittaa unkarin kielessä lehmikarjaa ja gulyás karjapaimenta.

Unkarin tunnetuin mauste on paprika, jota käytetään jauhettuna runsaasti unkarilaisissa ruoissa. Tunnetuimpia unkarilaisia juomia ovat viinit sekä hedelmäviina pálinka. Viineistä tunnetuimpia ovat Tokajin viinit, erityisesti jälkiruokaviini Tokaji Aszú. Tokajin viinejä tuotetaan Koillis-Unkarista Kaakkois-Slovakiaan ulottuvalla Tokajin viinialueella, ja ne ovat EU:n suojelemia alkuperäistuotteita. Suomalaisille lienee tuttu myös Egerin viinialueelta peräisin oleva Egri Bikavér ("Egerin häränveri"). Tätä Unkarissa varsin arvostettua viiniä tuotiin 1970-luvulla halpaerinä Suomeen pullotettavaksi, ja se sai kansan suussa lisänimen "Erkin pikakivääri".

Tiedotusvälineet

Lehdet

Unkarin tunnetuimmat päivälehdet ovat liberaali Magyar Hírlap, porvarillinen Magyar Nemzet sekä sosialistiset Népszabadság ja Népszava. Kuuluisimpiin aikakauslehtiin kuuluvat mm. kirjallisuutta ja politiikkaa käsittelevä liberaali Élet és Irodalom, talouslehti Heti Világgazdaság (HVG), porvarilliset poliittiset aikakauslehdet Heti Válasz ja Demokrata, liberaalit poliittiset aikakauslehdet 168 óra ja Beszélő, naistenlehti Nők Lapja ja katolinen aikakauslehti Igen.

Televisio ja radio

Kansallisen televisioyhtiön Magyar Televízión (MTV) kanavien lisäksi Unkarissa on lukuisia yksityisiä televisiokanavia, kuten ATV, RTL Klub, Minimax ja Duna TV. Duna TV on ollut näistä kanavista tunnetuin Euroopan ulkopuolella, sillä tämä satelliittikanava lähettää paljon myös ulkounkarilaisille suunnattua ohjelmaa. Huhtikuussa 2006 aloitti Duna TV:n toinen kanava, Duna TV II Autonómia, joka on erikoistunut Euroopan maiden vähemmistöjen asioihin. Tähän tarkoitukseen sitä rahoitetaan EU-tuilla. Yleisradioyhtiön radiokanavat ovat Kossuth Rádió (politiikkaa, kulttuuria, kirjallisuutta), Bartók Rádió (klassista musiikkia) ja Petőfi Rádió (viihdettä, reportaaseja, suoria lähetyksiä). Näiden lisäksi on monia eri kohderyhmille suunnattuja yksityisiä radiokanavia, kuten Danubius, Sláger Rádió, Tilos Rádió, Info-Rádió ja englanninkielinen Radio Bridge. TV- ja radiolupamaksut poistettiin Unkarissa vuonna 2003.

Unkarin tieteen saavutuksia

Unkarilaiset ovat ylpeitä keksinnöistään, joita ovat mm. Rubikin kuutio, äänetön tulitikku sekä epäeuklidinen geometria. Unkarista ennen toista maailmansotaa lähteneiden unkarilaisten keksijöiden aikaansaannoksiin kuuluvat lisäksi mm. hologrammi, kuulakärkikynä, vetypommin teoria sekä BASIC-ohjelmointikieli. Unkarista lähti kasvavan antisemitismin vuoksi monia juutalaisia tiedemiehiä, mm. kolme Yhdysvalloissa merkittävän uran tehnyttä matemaatikkoa: Erdősin luvusta tunnettu Paul Erdős, Eugene Wigner sekä John von Neumann, eräs tietotekniikan edelläkävijöistä.

Merkittävimmät luonnonvarat

bauksiitti
kivihiili
maakaasu
hedelmällinen maaperä

Merkittävimmät vientituotteet

Aiheesta muualla

**Juhlapäivät**
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi
15. maaliskuuta	vuoden 1848 vallankumouksen vuosipäivä	1848-as Forradalom és Szabadságharc
20. elokuuta	Tapani Pyhän, Unkarin valtion perustajan ja ensimmäisen kuninkaan muistopäivä	Szent István napja
23. lokakuuta	vuoden 1956 kansannousun muistopäivä, uuden valtiomuodon julistamispäivä	Az 1956-os népfelkelés emléknapja