Teleologia on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleos (kreikkaa, "täydellinen", "kokonainen") tulee kreikan kielen sanasta telos ("lopputulos").

Teleologia liittyy muun muassa Aristotelesta kiehtoneeseen muutoksen teemaan, johon liittyvät syyt, joista muutokset johtuvat, ja ovat olemassa juuri tehdäkseen mahdolliseksi tämän muutoksen.

Aristoteleen filosofiassa syyt oli jaettu neljään osaan:

• Muodollinen syy on olion nykytila
• Mahdollinen syy on se miten olio voi muuttua, onko syy vain jotta se voisi muuttua
• Vaikuttava syy aiheuttaa muutoksen
• Finaalinen syy on todellinen syy, olion päämäärä, tavoite

Teleologiassa finaaliset syyt ovat kaikkein tärkeimpiä, muodolliset syyt eivät vaikuta välttämättä ollenkaan.

Eräs perinteinen argumentti jumalan olemassaololle on teleologinen todistus eli luonnon järjestyksen todistus, väittäen maailman näyttävän palvelevan tiettyä tavoitetta ja järjestystä kaaoksen sijaan, jolloin se olisi rationaalisen olennon luoma.

Teleologinen selittäminen muistuttaa funktionaalista selitystä. Monet pitävät asioiden teleologisia selittämistä näennäistieteenä, osittain koska niihin usein liittyy ilmiöitä luovan henkilön subjektiivisiakin näkemyksiä, osittain koska teleologisesti on helppo selittää mitä vain.

Väärä teleologia syntyy, kun joku väittää ilman hyviä perusteluja, että X aiheuttaa Y:n, koska Y:n täytyy tapahtua.

Etiikassa teleologia on deontologian vastakohta. Deontologia keskittyy tekoihin, velvollisuuksiin ja käytäntöön sinällään riippumatta lopputuloksista tai tavoitteista. Teleologinen etiikka määrittää eettisyyden määräytyvän tekojen seurausten, eikä sinällään tekojen itsensä tai henkilöiden ominaisuuksien perusteella.

Filosofiset opit

Teleologie | Teleology | Teleología | Téléologie | Teleologia | Teleologia | טלאולוגיה | Teleologie | Teleologi | Teleologia | Teleologia | Телеология | Teleologi