Tampere

Related Topics:
Tampere :: Tampere_University_of_Technology

Tampere () on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereella asuu yli 200 000 asukasta. Tampereen maapinta-ala on 522,7 neliökilometriä.

Tampereen tunnetuin maamerkki on 168-metrinen Näsinneulan näkötorni. Se sijaitsee Särkänniemen huvipuistoalueella, joka on Suomen suurimpia. Muita merkittäviä rakennuksia ovat mm. Pääkirjasto Metso, Tuomiokirkko, Kalevan kirkko, Finlaysonin tehdasalue sekä Tampere-talo.

Tampereen seudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seudulla on yhteensä noin 320 000 asukasta. Tampereen naapurikuntia ovat myös Kuru, Orivesi ja Ruovesi.

Tampereen kaupungilla on Taloustutkimuksen suorittamien tutkimusten mukaan erittäin hyvä imago sekä matkailullisessa mielessä että ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Se on sijoittunut erilaisissa imagotutkimuksissa jatkuvasti ensimmäiseksi tai lähelle kärkisijaa. Kuntaliiton 2000-luvun alun kaupunkien pahoinvointitutkimuksessa (Kuntalehti 2004, numero 15; kts. artikkeli Kaupunki) Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden hämmästyttävän vähän sosiaalista pahoinvointia.

Historia

Tampereen tuomikirkko kesä 2004 IMG 2328.JPG

Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken rannoille, jonne rakennettiin tuota pikaa pato.

Messukylän ja Pirkkalan pitäjät olivat ylläpitäneet satoja vuosia asutusta seudulla ennen kaupungin perustamista. Nykyisen Tampereen alueella on 1800-luvulla ollut isoja kartanoita, mm. Hatanpään kartano, Haiharan kartano, Tammerkosken kartano ja Teiskolan kartano.

James Finlaysonin perusti Tampereelle vuonna 1820 tehtaan ja keisari Aleksanteri I antoi etuoikeuden tuoda kaupunkiin raaka-aineita ilman tullia. 1800-luvun loppupuolella Tampere alkoi varsinaisesti teollistua. Kaupunkiin syntyi etenkin tekstiiliteollisuutta ja 1900-luvun alussa myös konepajateollisuutta.

Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla (jonka taistelussa kaatui myös vapaaehtoisena valkoisten puolella taistellut, Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen saman niminen isosetä) ja keskustassa käytiin kovia taisteluita C. G. E. Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille (nyk. Keskustori) ja vietiin vankileireille.

Vanhan teollisuuskaupungin kasvu maan toiseksi tärkeimmäksi kasvukeskukseksi alkoi 1900-luvun lopulla, kun kaupunkiin perustettiin yliopistoja ja aloitettiin rakennemuutos.

Politiikka

Puolue	Äänet	Paikkoja (2004)	Paikkoja (2000)	- bgcolor=#DDEEFF	Kokoomus	28,3 %	20	19	- bgcolor=#DDEEFF	Sosiaalidemokraatit	25,3 %	18	16	- bgcolor=#DDEEFF	Vihreät	11,9 %	8	8	- bgcolor=#DDEEFF	Vasemmistoliitto	11,8 %	8	10	- bgcolor=#DDEEFF	Sitoutumattomat	8,6 %	6	6	- bgcolor=#DDEEFF	Keskusta	5,3 %	3	3	- bgcolor=#DDEEFF	Kristillisdemokraatit	4,8 %	3	3	- bgcolor=#DDEEFF	Kommunistit	2,4 %	1	1	- bgcolor=#DDEEFF	Ruotsalainen kansanpuolue	0,5 %	0	1	- bgcolor=#DDEEFF	Muut	1,1 %	–	–

Maantiede

Tampereen keskusta-alue lännessä sijaitsevia Pyynikkiä ja Pispalaa myöten sijaitsee Pyhäjärven ja Näsijärven välissä olevalla maakaistaleella. Pispalan ja Kalevan soraharjut pitävät vedet erillään Tammerkoskea lukuun ottamatta. Paarlahti on niiden suuntainen Näsijärven lahti, jota on nimitetty Suomen ainoaksi vuonoksi.

Liikenne

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa ja sieltä on lyhyet matkat moniin muihin kaupunkeihin. Kaupungissa kohtaavat junat etelään, pohjoiseen, länteen ja itään. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä, ja tästä syystä se onkin Suomen pisin moottoritie, vaikka Lahden ja tulevaisuudessa Turun moottoritiet yltävät pituudessa lähelle sitä. Moottoritien kanssa kilpailee suurelle nopeudelle (220 km/h) kunnostettu VR:n raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä. Lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema, jolta lentävät mm. Finnair, Ryanair ja Blue1 Helsinkiin ja muutamiin ulkomaan kohteisiin.

Tampere railway station.jpg]]

Välimatkat

Hämeenlinnaan 70 km
Helsinkiin 182 km
Jyväskylään 153 km
Kotkaan 241 km
Kuopioon 293 km
Lahteen 126 km
Lappeenrantaan 274 km
Ouluun 504 km
Poriin 114 km
Turkuun 165 km
Vaasaan 254 km

Nähtävyydet

Näsinneula.jpg | Kaleva Church.jpg]]

Pyynikki - harju järvimaisemineen ja näkötorni
Näsinneula - näkötorni ja ravintola
Särkänniemi - elämyspuisto
Tammerkoski - valittu kansallismaisemaksi
Hatanpään arboretum
Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
Tampereen tuomiokirkko - arkkitehtonisesti merkittävä kirkko, näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
Kirjastotalo Metso - Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
Pirkkahalli - monitoimihalli (mm. messukeskus ja urheiluhalli)
C.G.E. Mannerheimin patsas Vehmaisissa
Kalevan kirkko - moderni Raili ja Reima Pietilän suunnittelema kirkko.
Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo, Kustaa Hiekan taidemuseo ja Vakoilumuseo.

Kulttuuri

Tampere-talo.jpg Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Joka toinen vuosi järjestettävä Pispalan Sottiisi tuo kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Muita tapahtumia ovat Tampereen Teatterikesä, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (mm. Ahaa-Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä Tampereen ooppera.

Tampere-talo toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana.

Tampereella toimii yliopisto sekä teknillinen yliopisto.

Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse; nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa.

Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.

Urheilu

Tampereella toimii kaksi perinteisesti SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuonna 2001.

Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin. Isku-Volley pelaa lentopalloa ja Pyrintö koripalloa, molemmat lajiensa pääsarjoissa. Gunners ja Classic pelaavat salibandyliigaa. Tampereen Pyrintö on perinteinen monilajiseura, joka nykyään tunnetaan parhaiten yleisurheilijoistaan, mm. Tommi Evilä. Tampereella on amerikkalaisen jalkapallon I-divisioonassa pelaava Tampere Saints.

Kaupunginosia

Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.

Tammerkosken länsipuolella:

Finlayson, aikaisemmin Näsi (I kaupunginosa)
Tammerkosken alue eli ydinkeskusta (II)
Nalkala (III)
Amuri (IV-V)
Kaakinmaa (VI)
Pyynikinrinne (VII)
Särkänniemi (VIII)

Tammerkosken itäpuolella:

Armonkallio eli Naistenlahti, josta osa nykyisin tunnetaan Tampellan alueena (IX)
Juhannuskylä tai Jussinkylä (X)
Kyttälä (Eteläosa, pohjoisosa; XI, XII)
Ratina (XIII)
Tammela (Osmonmäki, keskiosa, eteläosa; XIV, XV, XVI)
Tullin alue (XVII)

Ja asutuksen levitessä:

Kalevanharju (XVIII)
Kalevanrinne (XIX)
Liisankallio (Tammelan vainiot) (XX)
Petsamo (XXI)
Lappi eli Käpylä (1914)

Hatanpään kartanon alueet (liitetty 1920):

Hatanpää (XXII) 1920
Viinikka (XXIII) 1914
Nekala (XXIV)
Vihioja (XXV)
Jokipohja (XXVI)
Härmälä (esikaupunkialuetta ei enää numeroitu sitä kaavoitettaessa 1925).

Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.

Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Peltolammille, Multisiltaan, Järvensivuun, Kaukajärvelle, Annalaan, ja Hervantaan. Uusin perusteilla oleva kaupunginosa on Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennettava kuntien yhteinen 14 000 asukkaan lähiö, Vuores.

Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto listaa yli sata kaupunginosaa.

Liitosalueet

Aitolahti

Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1966.

Lähempänä Tampereen kaupunkialuetta sijaitsevan Aitolahden kyläkeskusalue Nurmi–Sorila muuttuu lähivuosina kaupunginosaksi kaavoituksen myötä. Sorilaan on päässyt jo vuosia TKL:n bussilinjalla 28.

Aitolahden kylät

Teisko

Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1972.

Teiskossa sijaitsee valtaosa Tampereen kesämökeistä.

Teiskon kylät

Gourt Home::Gourt :: Tampere