Syömishäiriö

Syömishäiriöt ovat mielenterveydellisiä sairauksia, joista kärsivän ihmisen ruokailutavat vaikuttavat heidän terveyteensä. Syömishäiriöt voidaan voidaan jakaa neljään sairauteen ja näiden useampaan variaatioon. Päälinjat ovat kuitenkin: anoreksia, bulimia, BED ja ortoreksia. BED on hyvin vähän tunnettu ahmimishäiriö, jossa ihminen ahmii suuria määriä ruokaa oksentamatta tätä ruokailunsa päätteeksi. Ortoreksia käsittää taas sairauteen taipuvaisen yliterveydellisen syömisen. Tämän lisäksi on myös olemassa huonosti tunnettu käsite EDNOS, jonka piiriin kuuluvat ne syömishäiriöiset henkilöt, joiden oireet eivät vastaa tarpeeksi tarkasti anoreksiaa, bulimiaa tai muuta laajemmin tunnettua ja diagnosoimiskriteerit omaavaa syömishäiriötä.

Anoreksia

Anoreksialla (Anorexia nervosa) tarkoitetaan sairaalloista halua laihtua (laihtumishäiriö) ja bulimialla (Bulimia nervosa) vastavasti ahmimishäiriötä. Anorektikko haluaa laihtua, vaikka tarvetta laihduttamiseen ei olisikaan. Yleensä anorektikko on myös erittäin kiinnostunut ruuasta ja ruuanlaitosta, mutta syö itse hyvin vähän ja liikkuu paljon. Buliimikkokin taas haluaa laihtua, mutta ei kuitenkaan yleensä ole laiha. Välillä buliimikko syö suuria ruokamääriä, välillä paastoaa. Monet buliimikot oksentavat ruokailun jälkeen huonon omantuntonsa soimaamana.

Tavallisimmin anoreksia nervosaan sairastunut nuori on 12–20-vuotias ja bulimiaan sairastumisikä on keskimäärin korkeampi, noin 18 vuotta. Anoreksiaa sairastaa noin 1–5 % ja bulimiaa 1–3 % naisista. Tarkkojen lukujen esittäminen on vaikeaa, koska kaikki tapaukset eivät tule ilmi. Miehillä anoreksia ja bulimia ovat harvinaisempia. On arvioitu, että noin 0,5 % miehistä sairastaisi anoreksiaa tai bulimiaa. Autismin spektriin kuuluvilla syömiseen liittyvät häiriötilat ovat yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin.

Anoreksian oireita

Anorektikko haluaa laihtua tai pysyä laihana, vaikka hän on ikäänsä ja pituuteensa nähden alipainoinen.
Hän pelkää voimakkaasti lihomista tai painon lisääntymistä
Häiriöt ruumiinkuvassa; anorektikko kokee väärin kehonsa painon, koon ja muodon (mukamas hirveä takapuoli tai paksut reidet…).
Kuukautisten loppuminen.

Ainut helposti havaittava oire on laihtuminen. Vaikeaksi havaitsemisen tekee usein myös se, että anorektikot ovat yleensä taitavia piilottelemaan ongelmaansa. Anorektikko kokee yleensä olonsa erinomaiseksi ja terveeksi, eikä halua hakeutua terveydenhuollon palvelujen piiriin.

Anoreksiaan sairastuneet ovat yleensä aluksi normaalipainoisia, tunnollisia nuoria, useimmiten tyttöjä. Lievä laihduttaminen riistäytyy käsistä, jonka seurauksena anorektikko laihtuu voimakkaasti. Tiettyjen urheilulajien harrastajilla, kuten balettitanssijoilla ja voimistelijoilla, anoreksia on tavallista yleisempää. Tämä johtuu siitä, että näissä urheilulajeissa painoon ja ruokavalioon kiinnitetään paljon huomiota.

Bulimia

Bulimia tarkoittaa sitä, että ihminen syö ensin ahmien suunattomat määrät ruokaa ja oksentaa ne katumuksen iskiessä ulos pysyäkseen laihana tai laihtuakseen. Mahahappo pilaa hampaita jopa tyngiksi asti, ja voi muuttaa puheäänen pysyvästi käheäksi. Mahahappo saattaa myös syövyttää viemäriputkia. Pahimmillaan jatkuvasta oksentelusta johtuvat pään verenpaineen nousut voivat aiheuttaa aivoverisuonen repeämisen, ja halvaantumisen, aivovamman tai kuoleman. Bulimia on vakava sairaus.

Bulimian oireita

Buliimikolla on toistuvia ylensyömis- ja ahmimisjaksoja.
Ahmimisjaksojen aikana hänellä on tunne, ettei hän hallitse käyttäytymistään.
Buliimikko oksentaa, käyttää ulostuslääkkeitä, noudattaa ankaraa ruokavaliota tai harrastaa rasittavaa liikuntaa estääkseen painonsa nousemisen.
Ahmimisjaksoja on vähintään kaksi viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan.
Buliimikko on koko ajan liioitellun huolissaan kehonsa muodosta ja painosta.

Anorektikon tavoin buliimikko yleensä salaa sairautensa. Bulimia saattaa myös kehittyä anoreksiaksi sairastumisen jälkeen.