Suursaari (, , ) on Suomenlahden ulkosaarista pinta-alaltaan suurin. Se kuului ennen talvi- ja jatkosotia Suomelle, ja siellä toimi samanniminen kunta.

Saari on merkittävästi korkeampi (korkein kohta Lounatkorkia, 176 m) kuin muut Suomenlahden ulkosaaret, mistä se on saanut ruotsinkielisen nimensä. Suursaarella on myös paljon metsää, neljä pientä järveä, sekä harvinaisia kasveja. Suursaari oli paitsi merkittävä turismin keskus, myös paikka jossa kalastus ja hylkeenpyynti olivat tärkeimpiä elinkeinoja. Suomen vallan aikana siellä oli kaksi kalastajakylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä.

Suomi luovutti Suursaaren Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940 ja Pariisin rauhassa 1947. Lapin sodassa saksalaisten operaatio Tanne Ost yritti valloittaa saaren. Saaresta tehtiin armeijan alue, jolle oli siviileistä asiaa vain siellä sijaitsevan sääaseman työntekijöillä.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1992 suomalaisten sallittiin matkustaa Suursaarelle, mutta sen jälkeen Venäjän hallinto julkisti saaren ulkomaalaisilta kielletyksi alueeksi. Tällä hetkellä muut kuin venäläiset pääsevät sinne vain erityisellä kulkuluvalla. 2000-luvun alun jälkeen on kuitenkin ollut puhetta saaren avaamisesta ulkomaisille turisteille, mutta hanke ei ole toistaiseksi edistynyt. Suursaari.jpgsta nähtynä]]

Katso myös

• Luovutettu Karjala
• Espoo-Suursaari Race, purjehduskilpailu

Aiheesta muualla

• Valokuvia nykyajan Suursaaresta (venäjänkielinen teksti)
• Suursaaren kartta

Suomen entiset kunnat | Suomenlahden ulkosaaret | Venäjän saaret

Hochland (Insel) | Suursaar | Hogland | 고글란트 섬 | Гогланд | Hogland