Suomusjärven kulttuuri noin 8600/7300-4200 eaa oli Suomen vanhin kivikautinen kulttuuri joka perustui kalastukseen ja metsästykseen ja luonnon kasvien ,sienten ja marjojen keräilyyn. Koira oli Suomen ensiasuttajien ainoa tunnettu kotieläin. Kulttuuri muistutti luultavasti jossain määrin eskimoiden alkuperäistä kulttuuria. Asutusta oli vain rannikoilla , joilla kalastettiin ja pyydettiin hylkeitä. Hirveä, majavaa ja hyljettä pyydettiin eniten. Puusta ja esim vuolukivestä tehtiin luisia ja kivisiä hirven ja karhun veistoksia. Ihmiset liikkuivat saaliseläinten perässä vuodenaikojen mukaan sinne, missä saalistus oli helpointa.

Suomusjärven kulttuuri ...

Asutus alkoi Suomessa noin 8600 eaa, mutta asutusta tuli enemmän ehkä 8200-8000 eaa muutamien löytöjen mukaan. Varhaisimmat Etelä-Suomen asutuspaikat ovat kallioiden eteläpuolella, pohjoisesta tuuli jääkauden päättymisen aikaan monesti kylmästi. Kulttuuriin liittyi terästään hiottu ns primitiivinen kirves ja muita kirvestyyppejä, jotka kehittyivät koko kulttuurin ajan. Tältä ajalta ovat pallonuijat. On löydetty myös keihäänkärkiä ja viistoteräiisä kvartsisia nuolenkärkiä.

Suomusjärven ihmiset eivät tunteneet saviastioita eli keramiikkaa. Suomusjärven kulttuuri edustaa Suomessa esikeraamista mesoliittista kivikautta (8000-5000 eaa). Se on saanut nimensä Suomusjärvellä sijaitsevista runsaista löytöpaikoista. Asutus oli jo varhaisessa vaiheessa levittäytynyt koko nykyisen Suomen alueelle. On väitety, että Suomen vanhin asutus esim Antreassa ja Ristolassa on peräisin Viron Kundan kulttuurista, mutta ihmisä on voinut virrata tänne idästä. Kulttuuri päättyi saviastioiden tuloon, 4200 eaa, aikaan jolloin maanviljely saapui tanskaan ja kuparia alettiin käyttää Lähi-Idässä.

Askolan kulttuuri

Askola on Porvoonjoen laaksossa. Suomen asuttajat tulivat luultavasti tundralla elävien peuralaumojen perässä. Toisaalta peuranluita ei ole Suomesta montaa löytynyt tältä ajalta. Lehti- ja havupuiden yleistyminne toi hirven, karhun ja majavan Suomeen. Hirveä metsästettiin enemmän kuin peuraa. Vanhin Suomen jääkauden jälkeinen asutusaalto oli noin 8600/8000-6500 eaa etelästä ja idästä. Asutusta oli vain eteläisimmässä Suomessa. Suomen vanhimmat asukkaat olivat Porvoojoen laakson ja Lahden seuduilla. Alalta on löydetty kvartsikiviä, joita on muokattu, sekä mm Antreasta verkot. Osattiin eläinten ansapyynti. On löydetty mm tuura, reenjalas, talttoja ja kirveitä. tehtiin mertoja ja ongenkoukkuja sekä atrainmia. Kivestä eli mm kvarstista ja viherliuskeesta tehtiin kirveitä, ja luusta, sarvesta, puusta, tuohesta ja nahasta muita esineitä. Pajun niinestä tehtiin verkkoja, joiden kohot olivat männyn kaarnasta. Yhdestä puusta tehty ruuhi tunnettiin.

Tunnettuja löytöjä 7500-6500 eaa.

• Askolan kvartsilöydöt
• Antrean kalaverkkolöytö

Varsinainen Suomusjärven kulttuuri

Varsinainen Suomusjärven kulttuuri oli 6500-4200 eaa, asutus oli levinnyt koko Suomeen. Ihmiset liikkuivat metsänriistan perässä. Tältä ajalta on löydetty Suomen vanhimmat ns punamultahaudat. Kauppaa käytiin naapurialuaiden kanssa. On löydetty lehdenmuotoisia liuskekärkiä, tasatalttoja, suuria pallonuijia ja karkeita kirveitä. Nuijilla pyydystettiin hylkeitä, mm norppaa. Noin 6500 eaa jälkeen metsästysriista siirtyi peurasta hirveen. Hylkeen ja hirven lisäksi metsästettiin sutta, näätää, kettua ja karhua. Metsäkana oli kohdelintu. Asutus oli aina vesistöjen rannalla.

Keramiikka oli Tanskassa jo 5400-5200 eaa, muttei vielä Suomessa.

Katso myös

• Kampakeraaminen kulttuuri

Aiheesta muualla

• Suomusjärven kulttuuri

Suomen esihistoria