Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.

Suomen seutukunnat on määritelty Sisäasiainministeriön aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.

Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.

Yleistä seutukunnista

Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot. Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.

Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää. NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne. Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa. Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista. Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason. Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.

Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain

Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain. Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.

• Lapin lääni

• Lapin maakunta

1. Itä-Lapin seutukunta

2. Kemi–Tornion seutukunta
3. Pohjois-Lapin seutukunta
4. Rovaniemen seutukunta
5. Torniolaakson seutukunta
6. Tunturi-Lapin seutukunta
   • Oulun lääni

• Kainuun maakunta

1. Kajaanin seutukunta

2. Kehys-Kainuun seutukunta

   • Pohjois-Pohjanmaan maakunta

1. Koillismaan seutukunta

2. Nivala–Haapajärven seutukunta
3. Oulun seutukunta
4. Oulunkaaren seutukunta
5. Raahen seutukunta
6. Siikalatvan seutukunta
7. Ylivieskan seutukunta
   • Itä-Suomen lääni

• Etelä-Savon maakunta

1. Juvan seutukunta

2. Mikkelin seutukunta
3. Pieksämäen seutukunta
4. Savonlinnan seutukunta

   • Pohjois-Karjalan maakunta

1. Joensuun seutukunta

2. Keski-Karjalan seutukunta
3. Pielisen Karjalan seutukunta

   • Pohjois-Savon maakunta

1. Koillis-Savon seutukunta

2. Kuopion seutukunta
3. Sisä-Savon seutukunta
4. Varkauden seutukunta
5. Ylä-Savon seutukunta
   • Länsi-Suomen lääni

• Etelä-Pohjanmaan maakunta

1. Eteläisten seinänaapurien seutukunta

2. Härmänmaan seutukunta
3. Järviseudun seutukunta
4. Kuusiokuntien seutukunta
5. Seinäjoen seutukunta
6. Suupohjan seutukunta

   • Keski-Pohjanmaan maakunta

1. Kaustisen seutukunta

2. Kokkolan seutukunta

   • Keski-Suomen maakunta

1. Joutsan seutukunta

2. Jyväskylän seutukunta
3. Jämsän seutukunta
4. Keuruun seutukunta
5. Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
6. Äänekosken seutukunta

   • Pirkanmaan maakunta

1. Etelä-Pirkanmaan seutukunta

2. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
3. Lounais-Pirkanmaan seutukunta
4. Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
5. Tampereen seutukunta
6. Ylä-Pirkanmaan seutukunta

   • Pohjanmaan maakunta

1. Kyrönmaan seutukunta

2. Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
3. Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
4. Vaasan seutukunta

   • Satakunnan maakunta

1. Pohjois-Satakunnan seutukunta

2. Porin seutukunta
3. Rauman seutukunta

   • Varsinais-Suomen maakunta

1. Loimaan seutukunta

2. Salon seutukunta
3. Turun seutukunta
4. Vakka-Suomen seutukunta
5. Åboland–Turunmaan seutukunta
   • Etelä-Suomen lääni

• Etelä-Karjalan maakunta

1. Imatran seutukunta

2. Lappeenrannan seutukunta
3. Länsi-Saimaan seutukunta

   • Itä-Uudenmaan maakunta

1. Loviisan seutukunta

2. Porvoon seutukunta

   • Kanta-Hämeen maakunta

1. Forssan seutukunta

2. Hämeenlinnan seutukunta
3. Riihimäen seutukunta

   • Kymenlaakson maakunta

1. Kotka–Haminan seutukunta

2. Kouvolan seutukunta

   • Päijät-Hämeen maakunta

1. Heinolan seutukunta

2. Lahden seutukunta

   • Uudenmaan maakunta

1. Helsingin seutukunta

2. Lohjan seutukunta
3. Tammisaaren seutukunta
   • Ahvenanmaan lääni

• Ahvenanmaan maakunta

1. Mariehamns stad

2. Ålands landsbygd
3. Ålands skärgård

Suurimmat seutukunnat

Muutokset seutukunnissa

Seutukuntien määrä

Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2006.

Muutokset 01.02.1998

• Koillis-Lapin seutukunnan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2001

• Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
• Karttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
• Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
• Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
• Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
• Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
• Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
• Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
• Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
• Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
• Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
• Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:

• Mariehamns stad: Maarianhamina.

• Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
• Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.

Muutokset 01.01.2002

• Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.

Muutokset 01.01.2003

• Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2004

• Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
• Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
• Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
• Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
• Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
• Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
• Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
• Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
• Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
• Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2005

• Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
• Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
• Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
• Outokummun seutukunnan lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
• Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.

Lähteet

1. Tilastokeskus
2. Kunnat.net
3. EUROPA - Euroopan unionin portaali

Suomen seutukunnat

Verwaltungsgemeinschaft (Finnland) | Sub-regions of Finland | Distretti della Finlandia