article

Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän nimittää myös korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Vielä joitakin vuosia sitten presidentti oli myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja.

Tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla kuuden vuoden välein. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa.

Aiemmin tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat valitsijamiehiä suhteellisella vaalitavalla, ja sitten valitsijamiehet tasavallan presidentin suhteellisen monimutkaisella menettelyllä.

Koiviston presidenttikauden päättyessä 1994 tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen. Muutoksen taustalla oli Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa. Suomen presidentin lippu.gif Vanhan perustuslain (1919–2000) aikaan tasavallan presidentti nimitti myös hallituksen muodostajan (käytännössä pääministerin), ja hän saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan 1. maaliskuuta 2000.

Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä. Tästä huolimatta jotkut tasavallan presidentit ovat käyttäneet asemaansa oman puolueen etujen ajamiseen.

Tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna, ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.

Tasavallan presidentillä on oma kielekkeinen valtiolippu, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on 3. luokan Vapaudenristi kansalaisansioista. Jostakin syystä lipussa ei ole korkeinta Vapaudenristiä eli VR:n suurristiä kuten ei myöskään Suomen korkeinta kunniamerkkiä eli Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristiä ketjuineen.

Suomen tasavallan presidentit

Katso myös: Suomen hallitsijat

# nimi s.vsi–k.vsi tasavallan presidenttinä puolue
valitsemishetkellä
1.
K. J. Ståhlberg 1865–1952 26. heinäkuuta 1919 – 1. maaliskuuta 1925 Edistyspuolue
2.
Lauri Kr. Relander 1883–1942 1. maaliskuuta 1925 – 1. maaliskuuta 1931 Maalaisliitto
3.
P. E. Svinhufvud 1861–1944 1. maaliskuuta 1931 – 1. maaliskuuta 1937 Kokoomus
4.
Kyösti Kallio 1873–1940 1. maaliskuuta 1937 – 19. joulukuuta 1940 Maalaisliitto
5.
Risto Ryti 1889–1956 19. joulukuuta 1940 – 4. elokuuta 1944 Edistyspuolue
6.
C. G. E. Mannerheim 1867–1951 4. elokuuta 1944 – 11. maaliskuuta 1946 (sitoutumaton oikeistolainen)
7.
J. K. Paasikivi 1870–1956 11. maaliskuuta 1946 – 1. maaliskuuta 1956 Kokoomus
8.
Urho Kekkonen 1900–1986 1. maaliskuuta 1956 – 27. tammikuuta 1982 Maalaisliitto
9.
Mauno Koivisto s. 1923 27. tammikuuta 1982 – 1. maaliskuuta 1994 SDP
10.
Martti Ahtisaari s. 1937 1. maaliskuuta 1994 – 1. maaliskuuta 2000 SDP
11.
Tarja Halonen s. 1943 1. maaliskuuta 2000 alkaen SDP

Ståhlberg valittiin 1919 eduskunnan toimittamalla vaalilla ja samoin valittiin Paasikivi 1946 (Mannerheimin kauden loppuun). Toisen maailmansodan aikana 1940 (Ryti, Kallion kauden loppuun) ja 1943 (Ryti, kahdeksi vuodeksi) presidentinvaalin toimittivat jo 1937 valitut valitsijamiehet. Rytin ilmoitettua erostaan 1944 Mannerheim määrättiin nimenomaisesti lailla presidentiksi ja vuonna 1973 Kekkosen kolmatta toimikautta jatkettiin poikkeuslailla neljällä vuodella (vuoteen 1978).

Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan tasavallan presidentin toimeen.

Triviaa

Presidenttien virkakaudet

Neljä Suomen presidenttiä on eronnut virastaan kesken kauden:

Yksi presidentti on toiminut virassa täydet kaksi kautta:

Yksi presidentti on toiminut virassa enemmän kuin kaksi kautta (12 vuotta):

  • Urho Kekkonen toimi virassa viisi kautta ja yli 25 vuotta (1956–1982)

Neljä presidenttiä on toiminut virassa yhden kokonaisen kauden:

Kolme presidenttiä on toiminut virassaan vähemmän kuin yhden kauden:

Presidenttien valinnat

Viisi presidenttiä on valittu virkaansa useamman kuin yhden kerran:

Yksi presidentti on hävinnyt vaalit istuvana presidenttinä:

Yksi presidentti on ollut ehdolla presidenttikautensa jälkeen:

Viisi presidenttiä on ollut ehdolla ennen presidenttikauttaan:

Yksi presidentti ei ole valitsemishetkellä ollut minkään puolueen jäsen:

Yksi presidenteistä on valittu virkaansa alle 50-vuotiaana:

Eduskunta on valinnut presidentin kahdesti:

Presidentti on valittu kahdesti poikkeuslailla:

Neljä presidenttiä on tullut valituksi, vaikka on saanut ensimmäisellä tai toisella kierroksella vähemmän ääniä kuin toinen ehdokas:

Kolme presidenttiä on tullut valituksi, vaikka on hävinnyt valitsijamiesvaalit:

Presidenttien nimet

Neljä presidenttiä on aikanaan tunnettu eri nimellä kuin presidenttinä:

Yhdellä presidenteistä on ollut vain yksi etunimi:

Kahdella presidenteistä on ollut kolme etunimeä:

Presidenttien taustat

Kaksi presidenteistä on ollut suomenruotsalaisia:

Kaksi presidenttiä on syntynyt nykyisen Oulun läänin alueella:

Neljä presidenttiä on syntynyt nykyisen Länsi-Suomen läänin alueella:

Kaksi presidenttiä on syntynyt nykyisen Etelä-Suomen läänin alueella:

Yksi presidentti on syntynyt nykyisen Itä-Suomen läänin alueella:

Kaksi presidenttiä on syntynyt sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla:

Yksi presidenteistä on ollut nainen:

Kolme presidenteistä on palvellut sodassa rintamalla:

Presidenttien iät

Kahdeksan presidenteistä on syntynyt ennen Suomen itsenäisyyttä:

Kuusi presidenteistä on elänyt yli 80-vuotiaaksi:

Yksi presidenteistä on elänyt alle 60-vuotiaaksi:

Viisi presidenteistä on virkakautensa aikana täyttänyt 60 vuotta:

Kolme presidenteistä on virkakautensa aikana täyttänyt 70 vuotta:

Kaksi presidenteistä on virkakautensa aikana täyttänyt 75 vuotta:

Kaksi presidenteistä on virkakautensa aikana täyttänyt 80 vuotta:

Presidenteistä vanhin on virkaan astuessaan ollut Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka valittiin virkaansa 1944 77-vuotiaana. Nuorin on virkaan astuessaan ollut Lauri Kristian Relander, joka valittiin virkaansa 1925 42-vuotiaana. Vanhin presidenteistä presidenttikauden päättyessä on ollut Juho Kusti Paasikivi, joka poistui virastaan 1956 85-vuotiaana. Nuorin presidenttikauden päättyessä on ollut Lauri Kristian Relander, joka poistui virastaan 1931 48-vuotiaana.

Vanhimmaksi presidenteistä on elänyt Kaarlo Juho Ståhlberg, joka kuoli 87-vuotiaana. Nuorimpana kuoli Lauri Kristian Relander, joka menehtyi 58-vuotiaana.

Entiset presidentit

Enimmillään on ollut yhtä aikaa elossa neljä entistä presidenttiä:

Kolme entistä presidenttiä on ollut yhtä aikaa elossa kolmesti:

Kaksi entistä presidenttiä on ollut yhtä aikaa elossa kuudesti:

Vain yksi entinen presidentti on ollut elossa neljästi:

Yhtään entistä presidenttiä ei ole ollut elossa itsenäisyyden aikana kahdesti:

Pisimpään presidenttikautensa jälkeen on elänyt Kaarlo Juho Ståhlberg, 27 vuotta. Hän jätti virkansa 1925 ja kuoli 1956. Lyhimmän ajan on presidenttikautensa jälkeen elänyt Kyösti Kallio, joka jätti virkansa 19. joulukuuta 1940 ja kuoli samana päivänä.

Presidentit politiikassa

Kuusi presidenttiä on toiminut pääministerinä:

Kaksi presidenttiä on toiminut valtiovarainministerinä:

Kaksi presidenttiä on toiminut ulkoministerinä:

Neljä presidenttiä on toiminut eduskunnan puhemiehenä:

Viisi presidenttiä on toiminut kaupunginvaltuutettuna:

Kolme presidenttiä ei ole koskaan toiminut kansanedustajana:

Kolme presidenttiä on edustanut säätyään valtiopäivillä:

Presidenttien koulutus ja ammatit

Kaksi presidenttiä on toiminut valtiollisessa luottamustehtävässä virkakautensa jälkeen:

Kolme presidenttiä on ottanut osaa sotaan:

Neljä presidenttiä on toiminut opettajana:

Viisi presidenttiä on väitellyt tohtoriksi:

Kuusi presidenttiä on koulutukseltaan lakimies:

Seitsemän presidenttiä on toiminut pankkisektorilla:

Yhdeksän presidenttiä on kirjoittanut kirjoja:

  • Kaarlo Juho Ståhlberg (mm. Parlamentarismi Suomen valtiosäännössä 1927)
  • Lauri Kristian Relander (mm. Karjanlannan kokoamisesta ja hoidosta 1907 ja Kaniininhoidosta 1910)
  • Pehr Evind Svinhufvud (mm. Majuri Juhana Henrik Fieandtin elämäkerta 1881)
  • Risto Ryti (mm. Maailmanpula ja sen synnyttämä pessimismi 1931)
  • Carl Gustaf Emil Mannerheim (mm. Alustava selonteko matkasta, joka tehtiin Hänen Majesteettinsa käskystä Kiinan Turkestanin ja Kiinan pohjoisten maakuntien halki Pekingiin vuosina 1906 – 08 1909 (venäjäksi)
  • Juho Kusti Paasikivi (mm. Lainkäytön kehittymisestä veronkanto- ja finanssikontrolliasioissa varhaisimman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan: kompetenssikysymys 1901 (väitöskirja)
  • Urho Kekkonen (mm. Kunnallisvaalilainsäädäntö selitettynä 1933, 1964)
  • Mauno Koivisto (mm. Itsenäiseksi imperiumin kainalossa: mietteitä kansojen kohtaloista 2004)
  • Martti Ahtisaari (Tehtävä Belgradissa 2000)

Presidenttien puolisot

Kaksi presidenttiä on mennyt naimisiin virkakautensa aikana:

Yksi presidentti on eronnut puolisostaan:

Yksi presidentti on jäänyt leskeksi presidenttikautensa aikana:

Kaksi presidenttiä on ollut kahdesti naimisissa

Presidenttien mukaan nimetty

Kahdeksan presidentin mukaan on nimetty katu, tie tai aukio:

Neljän presidentin mukaan on nimetty säätiö:

Kahden presidentin mukaan on nimetty veturi:

Yhden presidentin mukaan on nimetty kivääri:

Yhden presidentin mukaan on nimetty kansallispuisto:

Yhden presidentin kunniaksi vietetään muistopäivää:

Kolme presidenttiä on ollut kuvattuna seteliin:

Jokainen presidentti on ollut kuvattuna postimerkkiin:

Katso myös

Aiheesta muualla

Suomen politiikka | Valtioneuvosto

Presiden Finlandia | Prezident Finska | Präsident der Republik Finnland | President of Finland | Presidente de Finlandia | Liste des présidents de Finlande | Prezidanto di Finlando | Presidente della Repubblica finlandese | Finlands president | Prezydenci Finlandii | Lista de presidentes da Finlândia | Finlands president | 芬兰总统

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Suomen presidentti".

Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world