article

Suomen ilmavoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta. Muut kaksi ovat maavoimat ja merivoimat.

Suomen Ilmavoimat
Ilmav.png
Motto: Qualitas Potentia Nostra
(Laadussa on voimamme)
Perustettu6. maaliskuuta 1918
Henkilökunta3100
Komentajakenraalimajuri Heikki Lyytinen

Ilmavoimien perustaminen

Suomen sisällissodan aikana Valkoisen armeijan lentojoukkoja perustettaessa oli sekä lentokoneiden että lentohenkilöstön saamiseksi turvauduttava ulkomaiseen apuun. Puolueettoman Ruotsin viralliset tahot suhtautuivat torjuvasti avunpyyntöihin, mutta yksityiset Ruotsin kansalaiset halusivat auttaa Suomen Valkoista armeijaa. Ruotsalaisen Aftonbladetin toimittaja Waldemar Langlet osti Finlands vänner -järjestön varainkeräyksellä tukholmalaisen Nordiska Aviatik A.B.-tehtaan NAB Albatros B.II-koneen (Ruotsissa valmistettu saksalaisen Albatros-koneen muunnos kulki nimellä SW 20), joka oli ensimmäinen Ruotsista saapunut kone. Koneen lensivät Haaparannasta 25. helmikuuta 1918 ruotsalaiset luutnantit John-Allan Hygerth, josta tuli 10. maaliskuuta Suomen ilmavoimien ensimmäinen komentaja, ja Per Svanbäck. Kone teki välilaskun Kokkolassa ja pakkolaskun Pietarsaareen, josta lähdettäessä moottori leikkasi kiinni. Kone sai myöhemmin Suomen ilmavoimissa tunnuksen F 2, jossa F oli lyhennys sanasta Flygmaskin. *

Ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen valkoiselle hallitukselle Morane-Saulnier Parasol -lentokoneen ruotsalaisen Enoch Thulinin lentokonetehtaan valmistaman muunnoksen Thulin Typ D. Luutnantti Nils Kindberg lensi sen Vaasaan 6. maaliskuuta 1918. Lahjoittaja von Rosen oli koneessa matkustajana. Tämäkin kone tuotiin Suomeen vastoin Ruotsin virallista linjaa. Se ei ollut saanut lähtölupaa Ruotsista ja Kindberg sai 100 kruunun sakon luvattomasta maastapoistumisesta. Tätä konetta pidetään Suomen ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena, koska Suomen Ilmavoimilla ei - ymmärrettävistä syistä - katsota olevan historiallista jatkuvuutta sisällissodan toisen osapuolen lentotoimintaan, joka alkoi aiemmin. Kone sai tunnuksen F1. * Suomen Ilmavoimia kutsuttiin useiden vuosien ajan virallisesti Ilmailuvoimiksi. Vuodesta 1922 (1924 on myös mainittu) alkaen koneen saapumispäivää on vietetty Ilmavoimien päivänä. Ilmavoimien synty tapahtui hyvin aikasin: esim. Englannin RAF perustettiin itsenäisenä aselajina 1. huhtikuuta 1918 ja Ruotsin Flygvapnet vuonna 1925.

Finlang roundel WW2 border.svg

Von Rosen oli maalauttanut Uumajassa koneen siipiin onnenmerkkinsä, sinisen hakaristin, josta tuli Suomen ilmavoimien tunnus. Tunnuksen tausta, valkoinen ympyrä, tuli siitä, kun koneen siivissä ollut Thulinin lentokoulun mainos piti maalata piiloon! * Natsiassosiaatioiden johdosta hakarististä luovuttiin ilmavoimien koneissa ja lentomerkeissä hävityn jatkosodan jälkeen tilanteessa, jossa hakaristi oli hävinneen Saksan tunnus. Kunniamerkeissä, lipuissa ja muissa pienissä tunnuksissa hakaristiä käytetään edelleen Suomen puolustusvoimissa, etenkin Ilmavoimissa. Lentomerkkien alkuperä on pääosin taitelija Akseli Gallen-Kallelan töissä ja suunnitelmissa. Hakaristi määrättiin Mannerheimin päiväkäskyllä numero 26 18. maaliskuuta 1918 sotilaskoneiden kansallisuustunnuksiksi.

Mannerheimin maininta lentokoneesta päiväkäskyssään 21 (13. maaliskuuta 1918) kuuluu: "Kuuluisa ruotsalainen löytöretkeilijä, Kreivi Erik von Rosen, joka on lahjoittanut armeijallemme sen ensimmäisen lentokoneen, on ilmoittautunut päämajaan saapuneeksi. Hänen kaunis lahjansa tulee vastaanotettavaksi kiitollisuudella ja merkittävä lentokoneena N:o 1, Kreivi von Rosen, Suomen armeijan ilmailutarhaan."

Tämä F.1-kone tuhoutui pian, huhtikuussa 1918 koneen pudotessa Tampereen Näsijärveen miehistön kuollessa. Myöhempi onnettomuus (1920-luvulla) oli suurempi isku ja 7. syyskuuta vietetään ilmavoimien onnettomuuksissa kuolleiden muistopäivää.

Svinhufvud hyväksyi 28. kesäkuuta 1918 Akseli Gallen-Kallelan piirtämän sotalentäjän merkin (myöhemmin: lentomerkki).

Lähteet:

Ilmavoimien organisaatio

Ilmavoimat on organisoitunut 10 joukko-osastoon: esikuntaan sekä kolmeen laitokseen, kolmeen kouluun ja kolmeen lennostoon. Ilmavoimissa tapahtui vuoden 2005 alussa kaksi koulujen nimimuutosta.
  • Tikkakoskella sijaitsevan Ilmavoimien Viestikoulun nimi muutettiin Ilmasotakouluksi josta samalla tuli Ilmavoimien puolustushaarakoulu. Samalla Kauhavalla sijaitseva Ilmasotakoulu muuttui Lentosotakouluksi jonne myös vuoden 2005 lopulla keskitettiin Hawk-suihkuharjoituskonekoulutus ja -kalusto. Vinka-kalusto siirtyi puolestaan sitä ennen Kauhavalta Tikkakoskelle.
  • Tikkakoskella sijainnut Tukilentolaivue lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona ja liitettiin Ilmasotakouluun.

F18hornet hn428 rissala.jpg

Esikunta

Ilmavoimien esikunta johtaa ilmavoimien toimintaa.

Lennostot

Operatiivisten hävittäjälennostojen määrä on nykyisin kolme kattaen koko valtakunnan ilma-alueen:

Kaikki operoivat F-18 Hornet-torjuntahävittäjillä.

Ilmavoimien lentäjäyhdistys

Koulut

Ilmavoimilla on kolme koulua, joissa koulutetaan aselajin varusmiehet ja kantahenkilökunta:

Laitokset

Ilmavoimilla on kolme laitosta hoitamassa pääosin hyvin teknisen aselajin lento- ja viestitekniikan hallitsemisesta ja kehittämistä:

Nykyinen lentokalusto ja lentotoiminta

Bae hawk46 rissala.jpg

Lentokalusto

Taistelukoneet:

  • McDD F-18C Hornet (HN) torjuntahävittäjä on ilmavoimien tärkein ase. Niitä hankittiin 57 kappaletta, joista yksi on tuhoutunut lento-onnettomuudessa.
  • McDD F-18D Hornet (HN) on kaksipaikkainen torjuntahävittäjä, joita hankittiin seitsemän kappaletta tyyppikoulutukseen.
  • BAe Hawk Mk51/51A (HW) on harjoitushävittäjäkone. Niitä hankittiin 57 kappaletta, joista seitsemän on tuhoutunut onnettomuuksissa.

Kuljetuskoneet:

  • Learjet 35A/S (LJ) on alun perin liikesuihkukone. Kolme Learjetia toimii yhteys- ja maalinhinauskoneina.
  • Fokker F.27 Friendship (FF) koneet toimivat laskuvarjojääkärien kuljetuskoneina ja elektronisessa tiedustelussa. Koneita on tällä hetkellä kaksi kappaletta käytössä. Ne korvataan EADS CASA C-295M kalustolla vuonna 2008.

Koulukoneet:

  • Valmet L-70 Vinka (VN) on ilmavoimien ohjaajien peruskoulutuskone. Niitä on käytössä 28 kappaletta. Koneet siirtyvät Patrian operoitaviksi peruslentokoulutuksen siirtyessä sen tehtäväksi.
  • Valmetin Valmet L-90 Redigo (RG) on yhteyskone ja välityyppi siirryttäessä Vinkasta suihkukoneisiin. Niitä on yhdeksän kappaletta.

Yhteyskoneet:

Koneiden käyttöperiaatteet vuoteen 2010 asti

1970-luvun alusta alkaen ilmavoimat ja valtiojohto ovat pyrkineet hankkimaan suorituskykyisempiä hävittäjäkoneita. Tuolloin suuret lentokonetuottajat alkoivat myydä yhtä suorituskykyisiä koneita sotilasliittojensa ulkopuolisiin maihin. Tässä jouduttiin valtiotasolla ulkopoliittiseen tasapainoiluun länsimaisten ja neuvostoliittolaisten koneiden välillä 1970- ja 1980-luvulla. 1990-luvulla tapahtunut siirtyminen yhteen hävittäjäkoneeseen, Hornetiin, on globaali trendi, myös suurissa maissa. Hornetien nykyinen rooli Suomessa on torjuntahävittäjä. Tätä roolia on harjoiteltu myös ulkomaisten ilmavoimien koneita vastaan, esimerkiksi 2000-luvulla Hornetit ovat käyneet ilmataisteluharjoituksia Luftwaffen MiG-29-koneita vastaan Saksassa. Puolustuspoliittisen selonteon linjausten myötä 2010-luvulle mennessä F/A-18 Hornet-hävittäjien ilmasta-maahan iskukykyä, toisin sanoen rynnäkkökoneroolia, kehitetään.

Vuoden 2004 lopulla keskusteltiin ja vuonna 2005 päätettiin ilmavoimien peruslentokoulutuksen siirtämisestä Patria Aviationin hoidettavaksi. Ilmavoimien koulutuksessa on kysymys sopivien lentäjätyyppien etsimisestä, minkä tehtävän toteuttaminen yrityksessä edes entisten sotilaslentäjien toimesta voi olla vaikeaa. Toisaalta on keskusteltu yhteiseurooppalaisen lentokoulun saamisesta Suomeen. Suomen rauhallisempi ilmatila ja suuret harvaanasutut alueet puoltavat tätä, huono lentosää ja NATOon kuulumattomuus ovat estämässä.

Valmet Vinka ja Redigo olivat suomalaisen lentokoneteollisuuden viimeiset omat lentokoneet, tämä kansallisen konetuotannon lopettaminen oli noin vuosikymmentä edellä esimerkiksi Hollantia. Toisaalta kotimaisen tuotannon vahvuus on aina Suomessa ollut lisenssivalmistus ja loppukokoonpano, jotka ovat ilmavoimille tärkeitä kriisiaikana huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Ilmavoimien tarkoitus on korvata myös nykyiset Valmet L-90 Redigo- ja Piper Chieftain -yhteyskoneet yhdellä konetyypillä, joka olisi käytössä vuonna 2009. Myös Valmet Redigon käyttö päättynee tässä yhteydessä. Koneiden hankinta käynnistyy kun kuljetuskonehanke on saatu päätökseen.

Harjoitushävittäjänä jatkaa British Aerospace Hawk Mk.51 2010-luvulle asti. Tällöin koko EU:n 1970-luvulla käyttöön otetut harjoitushävittäjät alkavat olla suhteellisen ikääntyneitä. Suomessa Ilmavoimat on jo jatkanut Hawkien elinikää erikoistoimin.

Fokker F.27-kuljetuskoneiden korvaajaksi valittiin espanjalainen CASA C-295. Toisena vaihtoehtona esillä oli italialainen Alenia C-27J Spartan. Tarjouspyynnöt lähetettiin valmistajille tammikuussa 2005 ja arviointilennot päättyivät keväällä 2006. Toimitusten on määrä alkaa vuoden 2008 alkupuolella. Kuljetuskoneet ovat jatkossa enemmän kansainvälisiin tehtäviin liittyviä ja laskuvarjojoukot käyttävät enenevästi maavoimien helikoptereita kuljetuksiinsa.

Helikopterit

Mi-8 kuljetushelikopteri.jpg Suomen ilmavoimat operoivat 1990-luvun jälkipuolelle asti kaikkia sotilaallisia ilma-aluksia. Helikopteri oli pääosin rahdin kuljetusväline ja pelastusväline. Helikoptereita ei alun alkaen hankittu maahanlaskujoukkoja varten, vaikka laskuvarjojääkärit käyttivät niitä toiminnassaan. Helikoptereiden siirto maavoimille Utin Jääkärirykmentin alaisuuteen erilliseksi Helikopteripataljoonaksi on merkki niiden käytön luonteen muuttumisesta osaksi maavoimien taktiikkaa.

Aiheesta muualla

Nykytila ja kehitys:
  • Ilmavoimien kotisivu
  • Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa "Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)", joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään ilmavoimia yleisesti toisessa osassa luvussa 8 otsikolla "Ilmapuolustusjärjestelmä"
  • kenraali Heikki Nikusen kirjoittama katsaus Suomen ilmavoimista (englanniksi) http://www.saunalahti.fi/~fta/FAFhist.htm

Katso myös

Suomen Ilmavoimat

Finnish Air Force | Finländska flygvapnet

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Suomen ilmavoimat".

Home Page • arts • business • computers • games • health • hospitals • home • kids & teens • news • physicians • recreation• reference • regional • science • shopping • society • sports • world