Gourt Home::Gourt :: Suomen 1990-luvun alun lama
Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Se ei kuitenkaan ollut niin paha kuin 1930-luvun lama.
Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18 %:iin.
Syyt
Laman syntyyn vaikuttaneita syitä:
- Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
- teollisuuden kilpailukyvyn pieneneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
- paperiteollisuuden maailmanlaajuinen ylituotanto.
- 1980-luvun talouspolitiikka;
- 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986 ja ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.
Laman oireita:
- työttömyys (1992–1997 yli 12 prosenttia, rakennusteollisuudessa jopa 36,7 prosenttia vuonna 1994)
- pankkikriisi
Seuraukset
- Kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
- Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti.
- Yrityksien kaatuminen ja heikko tilanne aiheutti suurtyöttömyyden.
- Suomen valtion budjettivaje oli useita prosentteja BKT:sta
- Suomen luottoluokitus aleni.
Kriisiä seurannut talouspolitiikka
- Koska maa ei halunnut ylivelkaantua ja toisaalta valtiolle ei välttämättä olisi edes myönnetty luottoa, jouduttiin valtion menoja vähentämään huomattavasti.
- Maan valtavia sosiaalimenoja leikattiin.
- Vuonna 2001 maa otti valuutakseen euron.
Katso myös
Lähteet
"Suomen 1990-luvun alun lama"